Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Yh­dys­val­to­jen mah­dol­li­ses­ti ti­laa­mis­ta jään­mur­ta­jis­ta oli tih­ku­nut tie­to­ja jo tois­ta vuot­ta. Po­lii­ti­kot, pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stubb ja te­la­koit­ten joh­ta­jat te­ki­vät koko ajan taus­ta­työ­tä hank­keen edis­tä­mi­sek­si. Kun lo­pul­li­nen var­mis­tus sii­tä, et­tä Yh­dys­val­to­jen ran­nik­ko­var­ti­os­to ti­laa 11 jään­mur­ta­jaa, jois­ta nel­jä val­mis­te­taan Suo­mes­sa, kak­si Rau­mal­la, niin ti­lauk­sen koko yl­lät­ti.

– Kyl­lä tämä oli pal­jon enem­män kuin it­se osa­sin odot­taa. To­del­la hie­no päi­vä Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sel­le me­ri­te­ol­li­suu­del­le, iloit­si rau­ma­lai­nen työ­mi­nis­te­ri Ma­ti­as Mart­ti­nen.

Mart­ti­nen on saa­nut pai­nia syn­ken­ty­nei­den työl­li­syys­lu­ku­jen pa­ris­sa ja vas­tan­nut lu­kui­siin ky­sy­myk­siin sii­tä, mil­loin pi­me­ään ti­lan­tee­seen saa­daan edes pien­tä va­loa. Nyt sel­lais­ta saa­tiin.

– Mi­nul­la on se vank­ka nä­ke­mys, et­tä ti­laus­ten saa­mi­nen vai­kut­taa laa­jem­min­kin suo­ma­lais­ten mie­li­a­loi­hin po­si­tii­vi­ses­ti. Eri­tyis­tä vai­ku­tus­ta ti­laus­ten saa­mi­ses­sa on Rau­mal­le, mi­nis­te­ri muis­tut­ti.

"Todella hieno päivä Suomelle ja suomalaiselle meriteollisuudelle", iloitsi raumalainen työministeri Matias Marttinen.

Suo­men ta­lou­den nou­sua on tä­hän as­ti jar­rut­ta­nut eten­kin ku­lut­ta­jien va­ro­vai­suus. Ra­haa sääs­te­tään enem­min pa­han päi­vän va­ral­le kuin pan­naan ku­lu­tuk­seen. Pank­ki­ti­leil­lä on jo yli sata mil­jar­dia eu­roa suo­ma­lais­ten ra­ho­ja, eli puo­let enem­män kuin vuo­si­kym­men alus­sa.

– Toi­vot­ta­vas­ti nämä uu­ti­set häi­vyt­tä­vät pa­him­pia tu­le­vai­suu­den­pel­ko­ja ja roh­kai­se­vat ih­mi­siä han­kin­toi­hin, Mart­ti­nen poh­ti.

Mart­ti­sen las­ku­jen mu­kaan kah­den mur­ta­jan ra­ken­ta­mi­nen tuo te­la­kal­le ja ali­hank­ki­joil­le yh­teen­sä nel­jä-, jopa vii­si­tu­hat­ta hen­ki­lö­työ­vuot­ta.

– Kä­si­tyk­se­ni mu­kaan tuo­hon ei ole las­ket­tu vie­lä pal­ve­lu­puol­ta, Mart­ti­nen muis­tut­ti.

Ar­vi­oi­den mu­kaan te­ol­li­nen työ­paik­ka tuo toi­sen mo­ko­man pal­ve­lui­den puo­lel­le jopa enem­män. Näin las­kien ti­laus­ten vai­ku­tus Rau­man seu­dun työl­li­syy­del­le ja ta­lou­del­le on to­del­la mer­kit­tä­vä.

Lai­va­ra­ken­nus on hy­vin työ­voi­ma­val­tais­ta. Mart­ti­nen il­moit­ti­kin työ­mi­nis­te­ri­ön pol­kai­se­van no­pe­al­la ai­ka­tau­lul­la pys­tyyn työ­voi­ma­tar­peen kar­toi­tuk­sen.

– Pi­tää saa­da tie­to kou­lu­tuk­sen tar­pees­ta, eli mitä täs­mä­kou­lu­tus­ta tar­vi­taan, osaa­mi­seen päi­vi­tys­tä ja rek­ry­toin­te­ja.

Mart­ti­sel­le on vah­va us­ko sii­hen, et­tä no­pe­al­la­kin ai­ka­tau­lul­la to­teut­ta­vat työt ky­e­tään hoi­ta­maan. Hä­nen mu­kaan­sa te­la­koil­la on jo hy­vis­sä ajoin ryh­dyt­ty val­mis­te­le­viin toi­miin mah­dol­li­sia ti­lauk­sia var­ten.

Mars­si­jär­jes­tyk­ses­sä jää­mur­ta­jien val­mis­tus al­kaa en­sim­mäi­sek­si Rau­mal­la. Alus­ta­vien tie­to­jen mu­kaan töi­den pi­täi­si ol­la te­la­kal­la käyn­nis­sä jo tä­män vuo­den puo­lel­la ja val­mis­te­lu­työt al­ka­vat vä­lit­tö­mäs­ti. Pyr­ki­myk­se­nä on ra­ken­taa kah­ta alus­ta yh­tä ai­kaa, ja nii­den pi­täi­si val­mis­tua vuon­na 2028

Mart­ti­sel­la on vank­ka kä­si­tys sii­tä, et­tä nyt saa­dut ti­lauk­sen avaa­vat uu­sia mah­dol­li­suuk­sia. Kyse ei ole vain toi­veis­ta. Hän kävi Tuk­hol­mas­sa noin kuu­kau­si sit­ten ja Ruot­sin mo­de­raat­tien ryh­män­joh­ta­ja Mat­ti­as Karls­son pii­pah­ti vas­ta­vie­rai­lul­la Rau­mal­la ja tu­tus­tui te­lak­kaan. He pu­hui­vat muun mu­as­sa poh­jois­mai­sen me­rik­lus­te­rin luo­mi­ses­ta. Heil­lä on yh­tei­nen nä­ke­mys sii­tä, mi­ten Nato-jä­se­nyys ja sota-alus­ten ra­ken­ta­mi­nen Rau­mal­la voi­si poi­kia ti­lauk­sia Suo­men ul­ko­puo­lel­ta.

Karls­son muis­tut­ti myös Ruot­sin van­he­ne­vas­ta jää­mur­ta­ja­ka­lus­tos­ta, ja sen uu­si­mis­tar­pees­ta. Sama ti­lan­ne on Suo­mel­la.

– Kai­ken kaik­ki­aan me­ri­te­ol­li­suu­den ti­lan­ne ja tu­le­vai­suus näyt­tä­vät va­loi­sal­ta, Mart­ti­nen muis­tut­taa.

Mur­ta­ja­ti­laus­ten saa­mi­nen Yh­dys­val­tain ra­ja­var­ti­os­tol­ta ei ole ihan yk­sin­ker­tai­nen asia. Maan lain mu­kaan täl­lai­sia aluk­sia voi val­mis­taa maan ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­la vain pre­si­den­tin, täs­sä ta­pauk­ses­sa Do­nald Trum­pin, vah­vis­tuk­sel­la.

Suo­men pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stub­bin li­kei­set suh­teet Trum­piin oli yk­si vai­kut­ta­vat te­ki­jä kaup­po­jen syn­ty­mi­seen. Mart­ti­sen mu­kaan Stub­bin vai­ku­tus oli mer­kit­tä­vä, jopa rat­kai­se­va. Mart­ti­sel­la oli koko ajan en­si­kä­den tie­toa työ­mi­nis­te­ri­nä sii­nä, mis­sä mur­ta­ja­ti­lauk­ses­sa men­nään. Hän kui­ten­kin vält­ti vi­sus­ti ot­ta­maan kan­taa koko asi­aan.

Sii­nä vai­hees­sa, kun pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stubb ja pää­mi­nis­te­ri Pet­te­ri Or­po sai­vat kut­sun val­koi­sen ta­loon, al­koi­vat myös toi­mit­ta­jien epäi­lyk­set so­pi­muk­ses­ta vah­vis­tua, vaik­ka vi­ral­lis­ta tie­toa mat­kan pää­tar­koi­tuk­ses­ta ei jul­ki­suu­teen an­net­tu.