Omat vahvuudet esiin
Suuri suosio yllätti Venesjärvellä sijaitsevan viinitilan. Kankaanpää laittoi matkailu- ja palveluyritykset kartalle.
Pauliina Vilpakka
Viinitila Meggalan tarhoissa kasvaa jopa 700 omenapuuta ja 60 kirsikkapuuta. Kesän aikana kirsikkapuut tulevat lisääntymään vielä kahdellasadalla kappaleella.
Oman sadon viiniä päästään kuitenkin tekemään vasta ensi vuonna, kun puut ovat kasvaneet tarpeeksi isoiksi. Siihen asti raaka-aineet hankitaan kotimaisilta tiloilta.
Viinitila Meggala sijaitsee vajaan 500 asukkaan Venesjärven kylässä. Jo ensimmäisenä kesänä tilalla kävi tuhansia vierailijoita pääkaupunkiseutua, Lappia ja Itä-Suomea myöten, vaikkei yrityksellä ollut vielä edes nettisivuja, eikä markkinointia juurikaan tehty. Myös ulkomaalaiset matkailijat löysivät paikalle.
– Satakunnassa on vain kaksi viinitilaa, joten täällä on ollut liiketoiminnalle selvä aukko, viinitilan emäntä Sofia Latvajärvi toteaa.
Hän pyörittää viinitilaa yhdessä puolisonsa Heikki Latvajärven kanssa miehen kotitilalla. Viinitilalla vierailun konseptiin kuuluvat myös viinehtimö- ja tarhakierrokset. Tilalla järjestetään myös illallisia ja muita kokoontumisia, kunhan koronarajoitukset hellittävät.
– Kokeneemmat viinitilalliset ovat vinkanneet, että pandemiatilanteen normalisoiduttua, bussiryhmiäkin alkaa ilmestyä pihaan, Latvajärvi sanoo.
Parhaillaan Meggalan myymälän hyllyssä on Venesjärvellä valmistettua Laho-kuplivaa hedelmäviiniä ja Niittu omenavalkoviiniä. Myös tilan Kipinä-omenasiideri on jo viinehtimössä kypsymässä. Kirsikan ja omenan lisäksi Meggalassa tehdään viiniä muun muassa herukoista ja aroniamarjoista. Uusi aronia-kriikuna viini valmistuu loppukesästä, ja se on jo ennakkoon loppuun myyty.
Latvajärvi kuvailee kotimaisia viinejä sanoin laadukas, puhdas ja aromikas. Viinitilatoimintaan on hänen mukaansa Suomessa hyvät edellytykset.
– Viljelyn tietotaito on lisääntynyt ja uusia lajikkeita jalostetaan enemmän. Opiskelen Lepaalla elintarvikejalostuksen ja puutarhurin ammattitutkintoa. Opintojen edetessä silmäni ovat aivan auenneet sille mitä kaikkea ideoita voikaan ammentaa suomalaisesta luonnosta.
Kuun vaihteessa Kankaanpäässä julkaistiin uusi matkailu- ja palvelukartta. Kartan toteuttivat yhteistyössä Kankaanpään Nuorkauppakamari ja Kankaanpään kaupunki.
– Kartan tarkoitus on antaa alueen yrityksille näkyvyyttä ja opastaa ihmiset palveluiden pariin, Kankaanpään Nuorkauppakamarin projektivastaava / vuoden 2021 puheenjohtaja Inka-Maria Halminen kertoo.
Halminen pohtii Latvajärven kanssa, että Kankaanpään ympäristöstä löytyy monessa mielessä matkailupotentiaalia.
– Kysyntää on, kun osataan vain markkinoida. Korona on lisännyt kotimaan matkailua, ja juuri nyt sellaisille matkailupaikoille on kysyntää, jotka eivät ole tuutin täydeltä täynnä turisteja, he pyörittelevät.
Kankaanpään markkinointi- ja viestintäpäällikkö Johanna Luotolinna sanoo, että matkailijat ovat Kankaanpäälle tärkeä kohderyhmä. Kankaanpää haluaa antaa ihmisille hyvän kokemuksen kaupungista, että he tulisivat uudestaankin, ja voisivat kenties ajatella kaupunkia myös pysyvän asettumisen kohteena.
– Emme ajattele, että matkailijoista täytyisi kilpailla esimerkiksi Porin kanssa. Meillä on omat vahvuutemme, joita täytyy tuoda esiin ja erottua niillä, Luotolinna sanoo.
Hän jatkaa, että Kankaanpään erottautumisvalttikortteihin kuuluu muun muassa taide. Siitä yksi esimerkki on yli sadan teoksen Taidekehä, joka on toteutettu taidekoulun, kaupungin ja taideyhdistyksen yhteistyöllä.
Myös pesäpallo on perinteisesti tuonut väkeä kaupunkiin. Ensi kesänä Etenee-leiri tuo Kankaanpäähän jälleen parituhatpäisen pesäpallojunioreiden joukon, mikäli koronarajoitukset helpottavat. Pelaajat perheineen tuovat kaivattua piristysruisketta kaupungin yrityksille käyttämällä paikallisia palveluita.
Luotolinna jatkaa, että Unescon viime kesänä myöntämä Geopark-status Lauhanvuori-Hämeenkangas alueelle on myös matkailun ja luontoretkeilyn kannalta tärkeä juttu. Myös Suomen parhaana palkittu Kuninkaanlähteen karavaanarialue on tunnettu kankaanpääläinen paikka.
– Satakunta, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat tärkeimmät kohdealueemme. Tietysti ympäri Suomea löytyy entisiä kankaanpääläisiä, jotka matkailevat kotiseudullaan, Luotolinna sanoo.

