Päätoimittajarikkomuksesta syytetty Kaius Niemi sanoo, ettei toimittajia voida vastuuttaa siitä, jos jutun anonymisointi murretaan muualla
Jecaterina Mantsinen / STT
Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on huolissaan siitä, jos tiedotusvälineet joutuvat vastuuseen siitä, että joku selvittää, keitä jutuissa nimeämättä jääneet henkilöt ovat. Tämä murtaisi hänen mukaansa tutkivan journalismin keskeisen metodin ja tekisi Suomesta erityistapauksen maailman mittakaavassa. Tutkiva yhteiskunnallinen journalismi muuttuisi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi, hän sanoi.
– Tästä kannan suurta huolta, Niemi sanoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa.
Häntä kuultiin oikeudenkäynnissä, joka koskee Helsingin Sanomien syksyllä 2021 julkaisemaa juttua. Jutussa kerrottiin Helsingin poliisin poliisimiehestä, joka oli aloittanut suhteen aiemmin tutkimansa seksuaalirikosjutun uhrin kanssa. Poliisimiestä ei nimetty jutussa, mutta syyttäjän mukaan mies oli tunnistettavissa ja hänet tunnistettiin, mistä aiheutui hänelle kärsimystä.
Syyttäjä vaatii jutun kirjoittaneelle toimittajalle Paavo Teittiselle ja päätoimittaja Antero Mukalle ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta ja törkeästä yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä. Niemelle vaaditaan sakkorangaistusta päätoimittajarikkomuksesta. He kiistävät syytteet.
Teittinen ja Mukka ovat aiemmin omissa kuulemisissaan vedonneet siihen, ettei mies ollut HS:n jutusta yleisesti tunnistettavissa. Tämän henkilöllisyyden kaivoi esille vaihtoehtomedia pahantahtoisessa tarkoituksessa, Teittinen sanoi kuulemisessaan viime viikolla.
Niemi selvitti omassa kuulemisessaan vastaavan päätoimittajan roolia. Hän sanoi, että Helsingin Sanomien kokoisessa mediassa työ tapahtuu linjaorganisaatiossa, eli vastuuta on delegoitu. Pienemmissä medioissa vastaava päätoimittaja voi käytännössä lukea jokaisen julkaistavan jutun, mutta HS:ssä se on mahdotonta. Hän täsmensi, että hänen aikanaan lehti julkaisi sadasta 130:een juttua päivässä, eli vuositasolla jopa 45 000.
Niemi sanoi olennaista olevan, että jokainen lehdessä työskentelevä tietää vastuunsa ja tuntee eettiset ohjeet. Vastaava päätoimittaja ei osallistu juttujen kirjoittamiseen, vaan jutut tulevat tämän pöydälle esimerkiksi, jos niissä on jotakin erityisen kiistanalaista, hän sanoi. Vaikka nyt käsillä oleva juttu edustaa vaativaa tutkivaa journalismia, se oli Niemen mukaan lajissaan tavanomainen. Hän sanoi, ettei ollut tekemisissä jutun kanssa.
Mukka kertoi aiemmin omassa kuulemisessaan, että oli Teittisen jutussa mukana johdon edustajana jo hyvissä ajoin ennen sen valmistumista. Mukka myös toimi jutun julkaisun aikaan vastaavana päätoimittajana, kun Niemi oli syyslomalla.
Niemen mukaan Mukalla oli täysi kompetenssi tehtävään eikä tilanteessa ole ilmennyt laiminlyöntejä.
– En osaa ollenkaan moittia. Lukijan näkökulmasta juttu täytti tehtävänsä yhteiskunnallisesti.
Niemi korosti journalistien ja tiedotusvälineiden olevan vastuussa ensisijaisesti yleisölle. Kansalaisilla on oikeus monipuoliseen ja ajantasaiseen tietoon, ja median pitää olla sitä välittäessään riippumaton, pelkäämättä ulkopuolista painetta ja välttää itsesensuuri, hän sanoi.
Syyttäjän mukaan HS:n artikkeli oli poliisimiestä halventava ja käsitteli tämän yksityiselämää kärsimystä aiheuttavalla tavalla. Siinä vihjattiin syyttäjän mukaan muun muassa poliisimiehen syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä katsoo, että poliisimiehen suhdetta aiemmin tutkimansa jutun asianomistajaan sai käsitellä. Asialla oli syyttäjän mukaan yhteiskunnallista merkitystä, mutta käsittelyn olisi pitänyt olla "neutraalia".
Poliisimies on myöntänyt suhteen ja tulleensa tietoiseksi, että nuori mies oli hänen aiemmin tutkimansa jutun asianomistaja. Hän kuitenkin katsoo, että HS:n jutussa hänestä kerrottiin valheellisesti, halventavasti ja sensaatiohakuisesti ja hänet saatiin näyttämään hyväksikäyttäjältä.
Mies vaatii syytetyiltä 30 000 euron kärsimyskorvauksia. Häntä kuultiin oikeudessa viime viikolla suljetuin ovin.
Helsingin Sanomat seisoo edelleen jutun takana, kommentoi nykyinen vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi syytteiden noston aikaan viime vuoden lokakuussa.
– Jutussa on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta eli luottamuksesta poliisiin. Jutussa ei henkilöidä ketään. Vaikka olen toiminut päätoimittajana toisaalla jutun julkaisun aikaan, seison täysin jutun takana. Kyse on tutkivasta journalismista, joka on olennainen osa Helsingin Sanomien työtä, hän sanoi.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.