Pori ei siirrä valtion virastokeskittymään kaikkea suunniteltua palvelua – henkilöstöä vain kymmenesosa valtion virkavahvuudesta
Porilla on yhä tahtotila tehdä kaupungin oma virastokeskittymä.
Jukka Silvast
Ns. postitalo Yrjönkadulla Porissa muuntuu uusiksi tiloiksi peittävän säältä suojaavan verhouksen alla ja vieläpä aikataulussa.
– Peitteet lähtevät rakennuksen päältä nyt vähitellen. Mutta liikenteen muuttamisesta kaksisuuntaiseksi Yrjönkadulla rakennuksen kohdalla ei ole tällä hetkellä tietoa, Porin kaupungin puolelta tilajohtamisen toimintayksikön esimies Jouni Salonen sanoo.
Valtion virastotalo otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa, siinä mukana muutama Porin palveluyksikkö.
– Työt etenevät aikataulussa. Porin kaupungin muuttavista palveluista ensimmäiset siirtyvät taloon mahdollisesti jo kuluvan vuoden marraskuussa, Salonen tietää.
Muutostyöt alkoivat viime keväänä. Valtio ryhtyi peruskorjaamaan omistamaansa kiinteistöä Porin Leijonaa, kun idea yhteisestä virastokeskittymästä haudattiin. Porin Leijonan tiloista vuokrataan osia Porin kaupungille. Salonen sanoo, että kaupunki pienenäkin tilan käyttäjänä halusi olla mukana uraa uurtavassa toimistoratkaisumallissa. Rakennuksen rakentuu muun muassa yhteisiä työympäristöjä valtion virastoille ja kaupungille.
Virastot sijoittuvat kahdeksaan kerrokseen.
Jukka Silvast
Tiloihin rantautuvat kaupungin palvelut ovat muuttuneet osittain. Maanantaina päivitetyn tiedon mukaan tiloihin sijoittuvat Visit Pori, Porina, katuvalvonta, pysäköinninvalvonta, maaseutupalvelut, tilavaraukset, yhteyskeskus, Porin Linjat lipunmyynti ja vuoden 2024 alusta myös kaupungin vastuulle tulevat työllisyyspalvelut. Kaupungin tämän vuoden lopussa muuttavien työntekijöiden vahvuus on 35–40 henkeä.
Vuoden 2021 kesällä virastoon sijoittuvien listaan kuuluivat vielä muun muassa teknisen toimialan palvelut, ympäristö- ja lupapalvelut ja kaupunkikeskustan kehittämispalvelut.
Alkuperäisessä hahmotelmassa ja neuvotteluihin edenneessä suunnitelmassa valtio ja Porin kaupunki olisivat saaneet yhteisen palvelukeskuksen Rautatienpuistokatu 5:een, mutta valtio halusikin keskittää omansa Yrjönkadulle 380 työntekijän kera.
Yrjönkadulla valtion palveluja tarjoavat silloin Satakunnan TE-keskus, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen ely-keskukset. Valtion palvelua tarjoavat myös Palkeet, Valtori, Aluehallintovirasto, Ruokavirasto ja Metsähallitus. Lisäksi omat erilliset työympäristöt ovat myös esimerkiksi Finnveralle ja Business Finlandille.
Hankkeessa kaupungin puolelta mukana oleva Salonen sanoo, että vanhasta talosta ei jäänyt kuin runko jäljelle.
– Kerroksissa tehdään nyt väliseiniä ja taloteknisiä töitä, eli LVI- ja sähkötöitä.
Jouni Salonen sanoo, ettei kaupungin oman yhteisen virastokeskittymän ideaa ole haudattu.
– Mutta ei juuri edistettykään vuoden 2021 kevään jälkeen. Välillä on vaihdettu ajatuksia ja selvitystyötä tehty. Mitä keväällä ja syksyllä tapahtuu, niin pikkuhiljaa kaupungin toimintoja kuitenkin yhdistetään.
Taustalle on saatu tietoa etätöistä sekä toimistotilan käytöstä ja tilan tarpeesta.
–Taustalla tapahtuu – muokkaamme työympäristöjä. Meillä on lähes viikoittain palaveri, jossa käymme tiloja läpi ja mitä voisimme tehdä, jotta toimistoille tulisi ihmisten kohtaamisia.
Salonen kertoo, että omien virastojen keskittämisestä oli pari viikkoa sitten palaveri. Kaupungilla on visio sekä tahtotila.
Mutta asiaan vaikuttavat lisäksi muut investointitarpeet.
– Kirjasto on peruskorjauksen tarpeessa, hän myöntää.
Korjaushanke olisi kymmenien miljoonien rahanreikä. Lisäksi on saneeraustarpeessa Nuorisotalo sekä kysmysmerkkinä tyhjillään olevia rakennuksia, joiden käytölle ei ole nyt näkymiä, kuten remonttikohteeksi hahmoteltu Rautatienpuistokatu 5:n kiinteistö.
Salonen huomauttaa, että niidenkin tyhjillään pito maksaa.
Jos listalle otetaan uudisrakennuskohteet, niin kiistelty palloiluhalli yli 20 miljoonan euron tarpeineen on yksi iso potentiaalinen investointikohde.
Taustalle on hahmoteltu paljon muutakin isoa, kuten Satakunnan museon laajennus/varasto Karhukorttelin yhteyteen ja Kokemäenjoen ylittävä kävelysilta Puuvillasta jokikeskukseen.