"Ruotsista voi tulla Nato-jäsen jo ensi viikolla" – Ruotsin Nato-ratifiointia käsitellään tänään Turkin parlamentissa
Ayla Albayrak / STT
Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia käsitellään tänään Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan jätti lakiesityksen asiasta kolme viikkoa sitten, minkä jälkeen sen nopeaa läpimenoa on pidetty lähes varmana.
Valiokunnan käsittelyn jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista äänestetään vielä Turkin parlamentin yleisistunnossa, mahdollisesti jo tulevina päivinä.
Ennen voimaan tulemista laki vaatii vielä Erdoganin allekirjoituksen sekä lain julkaisemisen Turkin virallisessa lehdessä.
Myös Unkarin tulee vielä ratifioida Ruotsin jäsenyys ennen kuin Ruotsista voi tulla sotilasliiton 32. jäsenmaa.
Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin uskoo, että parhaassa tapauksessa Turkin parlamentti äänestää asiasta yleisistunnossa lähipäivinä ja että Ruotsista voi tulla Nato-jäsen jo ensi viikolla.
– Ellei jotain vielä tapahdu ja tästä yhtäkkiä tule kuuma poliittinen asia Turkissa – mitä en usko – voi ulkoasiainvaliokunta päättää asiasta jo päivän aikana. Jos niin käy, voi äänestys olla mahdollinen parlamentin yleisistunnossa jo ensi viikon tiistaina, Levin sanoo STT:n puhelinhaastattelussa Tukholmasta.
– Ja jos Unkarikin tekee sen, minkä lupasi, eli ei jää viimeiseksi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioivaksi maaksi, Ruotsista voi tulla Naton jäsen jo ensi viikolla, hän sanoo.
– Näin siis parhaimmassa tapauksessa, enkä usko, että se olisi mitenkään epätodennäköistä.
Ruotsin Nato-prosessia läheltä seurannut Levin muistuttaa, ettei Erdogan ainoastaan luvannut jättää ratifioinnin parlamentin käsiteltäväksi vaan "työskennellä läheisesti parlamentin kanssa" taatakseen, että Ruotsin ratifiointi menee myös läpi.
On mahdollista, että torstaisessa kokouksessaan ulkoasianvaliokunta haluaa vielä kuulla parlamentin puolustusvaliokunnan mielipiteen, mutta se ei määrittele ulkoasiainvaliokunnan päätöstä.
– Valiokunnan jäsenten suunniteltu matka Malesiaan ja Singaporeen peruttiin, jotta heillä olisi aikaa tälle asialle tällä viikolla, Levin sanoo.
STT otti keskiviikkona yhteyttä sekä Turkin ulkoministeriöön että parlamenttiin, mutta niistä ei vahvistettu kuinka ratifiointi tulisi etenemään.
Ukrainan sodan jatkuessa ja Israelin hyökätessä täydellä voimalla Gazaan Natolle on tärkeää saada Ruotsin jäsenyyskysymys pois tieltä, jotta sotilasliitto voi jatkaa turvallisuussuunnittelua alueella, Levin sanoo.
Myös Turkki pelkää Gazan taisteluiden leviävän laajemmaksi alueelliseksi konfliktiksi. Turkki pelkää, että se tulee vedetyksi mukaan.
Tämä huoli on Levinin mukaan saattanut tehdä Ruotsin jäsenyyden ratifioinnista Turkille kiireellisemmän: Turkki haluaa varmistaa F-16-hävittäjien saamisen epävarmoina aikoina.
– Monet uskovat myös, että Erdogan on voinut tehdä poliittisen laskelman. Vaikka Gazan konfliktin alkuaikoina hän oli melkoisen hillitty retoriikassaan, hän on sittemmin koventanut retoriikkaansa ja käyttänyt erittäin kovaa kieltä Israelia ja länsimaita vastaan ja myös ylistänyt Hamasia vapaustaistelijoiksi. Erdogan saattaa ajatella, ettei hän voi sekä arvostella Israelia ja länttä näin kovasti ja samanaikaisesti jatkaa Naton laajentumisen estämistä (ilman, että hävittäjäkaupat vaarantuvat), Levin miettii.
Erdogan on kiistänyt, että ratifioiminen olisi kytköksissä Turkin Yhdysvaltojen kanssa käymiin hävittäjäkauppoihin.
Levinin mukaan nihkeilyä Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei voi selittää pelkästään F-16-kaupoilla, vaan Turkilla on ollut myös aito halu muuttaa Ruotsin kurdipolitiikkaa ennen kuin Turkki voisi hyväksyä sen Nato-kumppaniksi.
PKK ja Turkin valtio ovat käyneet veristä taistelua kurdivähemmistön asemasta kohta jo 40 vuotta, ja niissä on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä.
Turkki näytti lopulta vihreää valoa Ruotsin jäsenyydelle Liettuan pääkaupungissa Vilnassa pidetyssä Naton huippukokouksessa heinäkuussa.
Selkeimmän askeleen ratifiointia varten Erdogan otti kuitenkin vasta lokakuussa, jolloin turkkilaiset hallituslähteet pitivät Ruotsin terrorisminvastaisia toimia "edelleen riittämättöminä" Turkin näkökulmasta. BBC:n turkinkieliselle uutissivustolle puhuneet turkkilaiset hallituslähteet kiittelivät kuitenkin Ruotsin ottaneen askelia "oikeaan suuntaan" eli huomioineen Turkin toiveet.
Torstaina ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltävässä lakiesityksen perusteluissa todetaan myös, että Ruotsi on edennyt Naton heinäkuisen huippukokouksen jälkeen siihen pisteeseen, että Turkki voi tehdä sen kanssa yhteistyötä.
– Tässä vaiheessa huomioon ottaen (mitä Ruotsi ja Turkki sopivat Vilnassa) kahdenväliset suhteemme Ruotsin kanssa, maan suhteet Natoon laajemmin sekä mahdollisuutemme työskennellä Ruotsin kanssa on tultu siihen tulokseen, että Ruotsin Nato-jäsenyys tulee hyödyttämään Turkin ja Naton alueen turvallisuutta, perusteluissa sanotaan Turkin yleisradioyhtiö TRT:n mukaan.
Ruotsi ei lopulta palauttanut Turkkiin kymmeniä PKK:n jäseniksi väitettyjä ihmisiä, kuten Erdogan alun perin vaati.
Levinin mukaan Ruotsi kuitenkin muun muassa otti Turkin vaatimukset huomioon kiristäessään terrorisminvastaista lakiaan ja otti etäisyyttä PKK:n syyrialaisena siipenä pidettyyn YPG:hen.
– Tämä oli jo Turkille iso poliittinen voitto, Levin sanoo.
Lisäksi Turkki on saanut Ruotsilta lupauksen muun muassa tuesta Turkin takkuaville EU-jäsenyysneuvotteluille ja turkkilaisten viisumivapaudelle EU:ssa sekä kaupan lisäämisestä Turkin kanssa.
