Satakunnan hyvinvointialueen hallinto todettiin heti alkuunsa monella suulla raskaaksi – muutostyöt valmisteltava kuluvalla vaalikaudella
Hyvinvointialueen organisaatiosta vallitsee yksi selvä näkemys – säädettävä on.
Jukka Silvast
Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan Harri Lehtosen (sd.) ulostulo luottamushenkilötason keventämistarpeesta saa myötätuulta niin kokoomuksesta kuin keskustan sisältä – muutamin varauksin.
Satakunnan Viikossa viime viikolla Lehtonen linjasi, että jäseniä ja jaostoja on liikaa, ja lautakuntiakin voisi olla vähemmän.
Hallituksen toinen varapuheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) lataa näkemyksen, että 16-jäseniset hallitus ja lautakunnat ovat jäsenmäärältään liian suuria, mutta lautakuntien tehtävät ovat vielä muotoutumatta, kun ne eivät ole edes vielä varsinaisesti kokoontuneetkaan.
– Millaisia lautakuntia ja muita luottamushenkilö- ja vaikuttajaorganisaatioita meillä sitten pitää olla, se kyllä muotoutuu kun saadaan vähän kokemusta, Korkeaoja sanoo.
Kokoomuspiirin puheenjohtaja Samu Vahteristo huomauttaa, että nykyinen rakenne on käynnistysvaiheen organisaatio.
– Kun nykyistä järjestelmää sorvattiin ennen aluevaaleja, niin todettiin ääneenkin, että ennen seuraavia vaaleja asiaan täytyy palata.
Hän muotoilee asian siten, että tällä vaalikaudella voidaan miettiä uutta organisaatiota ja seuraavien aluevaalien jälkeen organisaatio voi olla erilainen – ei alkaneen kauden aikana. Seuraavat aluevaalit käydään keväällä 2025.
– Täytyy muistaa, että uutta on oltu ja ollaan rakentamassa. Ei liian hätäisiä muutoksia kannata tehdä. Varmasti on säätämistä.
Vahteriston mielestä laaja organisaatio on käynnistysvaiheessa siten hyvä, että se on "mahdollisimman osaaottava".
Korkeaoja sanoo, että jäsenluvultaan suurissa toimielimissä työteho kärsii. Jos yritysten hallitukset ovat pääsääntöisesti alla 10-jäsenisiä, ja kuntasektorin lautakunnatkin 10 jäsenisiä sen kahta puolen, niin hyvinvointialueen lautakuntien ja hallituksen vahvuus on aivan muuta.
– Ei tätä niin pidä ottaa, että organisaatio maksaisi ja tämä muutos ikään kuin ratkaisisi hyvinvointialueen talouden kysymykset.
– Tämän vaalikauden viimeisenä vuotena pitää tehdä ratkaisut uudesta organisaatiosta. Se helpottaa jatkotyöskentelyä vaalien jälkeen, hän viittaa puolueiden paikkalukutaktikoinnin mahdollisuuteen, Korkeaoja sanoo.
Hyvinvointialueen lautakuntien kokoontumistiheyskin on vielä avoinna. Korkeaoja muistuttaa, että lautakuntiin pitää virkamieskunnan valmistella asiat. Korkaoja sanoo, että siirtymäkauden viranhaltijatyö on suunnattu muutoksen onnistumiseen, eikä sen vuoksi lautakuntien työtä ole aloitettu vielä.
– Helmi-maaliskuun aikana työ käynnistyy ja sitten vähitellen lautakuntien rooli kirkastuu ja tulee tietoa, millaisella tiheydellä niiden tulee kokoontua.
