Satakuntalaisen ruuan kesäponnistus – makuja viedään rajan taakse
Ruokamaakunnan status vaatii tekoja – yksi niistä on esiintyminen Suomen yhdessä mittavimmassa maatalousnäyttelyssä.
Jukka Silvast
– Nyt ajankohtainen on Harjavallan annos, jossa on marinoitua varhaisperunaa, kylmäsavulohta ja kaurarieskaa, kertoo Anna Kari Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Karin työsarkaa on satakuntalaisen elintarvikeosaamisen jalostaminen menestykseksi. Okra-näyttelyssä Satakunta on esillä.
Okra-maatalousnäyttelyn ohjelmalavalla valmistetaan satakuntalaisia makuja 6.–7. heinäkuuta. Kari on Satakunta lautasella – sikses parhaat maut -hankkeen vetäjä. Okra taas on yksi tunnetuimmista suomalaisista maatalousnäyttelyistä.
Annokset Oripäässä Varsinais-Suomen puolella maakuntarajaa satakuntalaissyntyinen kokki, Kristian Sularanta.
– Annoksissa tulee esiin kattavasti ihanat alkukesän maut. Olen innoissani päästessäni rakentamaan annoksia laadukkaista ja puhtaista satakuntalaisista aineksista, iloitsee Sularanta.
Pieni määrä maistiaisia tarjoillaan myös lavaohjelman seuraajille.
Lisää satakuntalaisia makuja tarjoilee reseptivihko 16 makua Satakunnassa. Vihkossa on yksi ruoka-annos kustakin Satakunnan kunnasta.
Kari tekee töitä myös alkaneella SuomiAreena-viikolla Porissa.
– Tapaamme muun muassa Pohjois-Pohjanmaan alan toimijoita, olemme keskusteluissa mukana, haemme kumppanuuksia, Kari kertoo.
Jos Okra on vuoden isoimmista yksittäisistä satakuntalaisen ruuan näyttämöistä, syksyllä Satakunnassa lähiruokapäivä on toimen näkyvyyden paikka. Kari kertoo, että koulut ja julkisen talouden keittiöt pyritään saamaan mukaan valmistamaan kukin lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa.
Kari kertoo, että Satakunta lautasella - sikses parhaat maut -hanke saattaa yhteen satakuntalaisen ruokaketjun toimijat alkutuotannosta pöytään asti. Yhteinen tavoitteemme on nostaa Satakunta ruokatuotannon ykkösmaakunnaksi Suomessa.
– Sitä varten tuotamme ja jaamme tietoa sekä saatamme yhteen eri alojen toimijoita, joiden yhteisellä osaamisella Satakunnan ruokaketju kasvaa tulevaisuuden voittajaksi. Hanketta toteuttavat ProAgria Länsi-Suomi, Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood.
Hankkeen asiantuntijat ovat tavattavissa 6. ja 7.7. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten osastolla F47. Kotiin viemisiksi osastolta saa satakuntalaisia maustesekoituksia.
FAKTAA
• Satakuntalainen ruokaketju työllistää yli 11 600 henkilöä, peltoalaa 140 000 ha, 2660 maatilaa, 226 yritystä.
• Satakunnan viljava maaperä luo mahdollisuudet monipuoliseen viljelyyn. Peltoalaa maakunnassa on runsaat 140 000 hehtaaria, joilla viljellään niin viljaa, juureksia, vihanneksia kuin öljykasvejakin. Vastuulliseen sopimustuotantoon perustuu myös satakuntalaisiin menestystarinoihin kuuluva pakasteherneen viljely. Vuosittain maakunnan herneviljelmiltä korjataan satoa miljoonien pakastepussien verran.
• Satakunta on myös vahvaa lihantuotannon aluetta. Maakunnan tiloilla laiduntaa tuhansia nautoja, karsinoissa kasvaa kymmeniä tuhansia possuja ja myös lampaiden määrä on kasvussa. Broilerien tuottajana Satakunta on maan suurimpia ja kalkkunoiden määrässä ylivoimainen ykkönen.
• Kasvinviljelyyn erikoistuneita tiloja on noin 700, joista vajaa neljännes on luomutuottajia.
• Satakunnassa korjataan maistuvaa satoa myös vesien viljasta. Maakunnan meri- ja järvialueilla toimii yli sata ammattikalastajaa, joiden pyydyksiin päätyy vuosittain yli 500 tonnia kalaa pelkästään Pyhäjärven vesistä. Pääasiallisia saaliskaloja ovat siika ja muikku, mutta runsaasti nousee myös muita kalalajeja, rapuja ja nahkiaisia unohtamatta.
• Monipuolisella juomateollisuudella on merkittävä osa satakuntalaisessa elintarviketeollisuudessa. Maitotiloja Satakunnassa on lähes kolmesataa, joilla tuotetusta maidosta maakunnan oma meijeri jalostaa tuotteita koko Suomen markkinoille. Kautta maan tunnetaan myös satakuntalaisten pienpanimoiden palkitut erikoisoluet.
Juttua on täydennetty 26.6. kello 10.10.

