Nii­lo Si­mo­jo­ki / STT

Suo­men ja Ruot­sin yh­tä­ai­kai­nen liit­ty­mi­nen Na­toon on eh­dot­to­mas­ti en­si­si­jai­nen ta­voi­te ja jär­ke­vää sekä mai­den it­sen­sä et­tä puo­lus­tus­lii­ton nä­kö­kul­mas­ta, ar­vi­oi joh­ta­va tut­ki­ja Mat­ti Pesu Ul­ko­po­liit­ti­ses­ta ins­ti­tuu­tis­ta. Yh­tääl­tä Na­tos­sa poh­joi­sen alu­een puo­lus­tus­ta tar­kas­tel­laan käy­tän­nöl­li­ses­ti ko­ko­nai­suu­te­na, toi­saal­ta esi­mer­kik­si mah­dol­li­set vah­vis­tuk­set Suo­meen so­dan ai­ka­na tu­li­si­vat to­den­nä­köi­ses­ti Ruot­sin kaut­ta.

–  Suo­men Nato-jä­se­nyy­des­tä ei voi­tai­si il­man Ruot­sia ulos­mi­ta­ta kaik­kea sitä po­ten­ti­aa­lia, mitä sii­hen liit­tyy, Pesu ar­vi­oi STT:lle.

Pesu muis­tut­taa, et­tä Ruot­sin si­tout­ta­mi­nen Suo­men puo­lus­tuk­seen on ol­lut Suo­men jul­ki­se­na tai sa­lat­tu­na ta­voit­tee­na jos­sain mää­rin koko it­se­näi­syy­tem­me ajan. Nyt sit­ten ol­laan hy­vin lä­hel­lä ti­lan­net­ta, jos­sa Ruot­si saa­tai­siin Na­ton kaut­ta so­pi­mus­pe­rus­tai­ses­ti si­tou­tu­maan Suo­men puo­lus­tuk­sen avus­ta­mi­seen.

Pe­sun mu­kaan Ruot­sin neu­vot­te­lu­a­se­ma oman Nato-jä­se­nyy­ten­sä suh­teen hei­ken­tyi­si väis­tä­mät­tä ja "dra­maat­ti­ses­ti", jos Suo­mi päät­täi­si ir­tau­tua ny­kyi­ses­tä sa­maan tah­tiin ete­ne­väs­tä pro­ses­sis­ta. Ve­nä­jän ja Ruot­sin vä­li­sen pus­ku­ri­val­ti­on muut­tu­mi­nen Na­ton maa­pe­räk­si oli­si sii­nä lai­ha loh­tu, Pesu ar­vi­oi.

–  Kyl­lä tämä vaa­tii meil­tä vah­vaa har­kin­taa ja ete­ne­mi­sen yk­sin – jos sel­lai­nen ti­lan­ne tu­lee eteen – pi­täi­si ol­la ai­ka ää­rim­mäi­nen rat­kai­su, Pesu sa­noo.

Eri tah­tia ete­ne­mi­sen ai­heut­ta­ma va­hin­ko oli­si paha is­ku Suo­men ja Ruot­sin suh­teil­le, jot­ka ovat vii­me ke­vään on­nis­tu­neen Nato-pro­ses­sien yh­teen­so­vit­ta­mi­sen jäl­jil­tä poik­keuk­sel­li­sen luot­ta­muk­sel­li­set ja sy­vät.

–  Oli­si sää­li, jos yk­si au­to­ri­taa­ri­nen joh­ta­ja voi­si kik­kai­lul­laan lyö­dä kii­laa suh­tei­siin ja tär­vel­lä ne. Se voi­si jät­tää ar­vet, jot­ka nä­ky­vät mah­dol­li­ses­ti vuo­si­kym­me­niä, Pesu ar­vi­oi.

Jos Un­ka­ri ra­ti­fi­oi­si sekä Suo­men ja Ruot­sin jä­se­nyy­det, ja Turk­ki kel­puut­tai­si sen jäl­keen vain Suo­men, oli­si se Pe­sun mu­kaan uu­den mie­tin­nän paik­ka myös Na­tol­le.

–  Vel­voi­te­taan­ko Suo­mea it­se­hil­lin­tään ja vii­vyt­tä­mään (jä­se­nyy­den) kan­sal­lis­ta liit­ty­misp­ro­ses­sia, vai ote­taan­ko vain Suo­mi jä­se­nek­si ja odo­tel­laan Ruot­sia, Pesu ku­vai­lee mah­dol­li­sia poh­din­to­ja.

Suo­men ja Ruot­sin yh­tä­ai­kai­sen Na­toon liit­ty­mi­sen puo­les­ta pu­hu­vien stra­te­gis­ten ja po­liit­tis­ten pe­rus­tei­den lis­ta on siis pit­kä, mut­ta sa­mal­la pi­tää va­rau­tua kaik­keen.

–  On erit­täin jär­ke­viä ar­gu­ment­te­ja sen puo­les­ta, et­tä men­nään Na­toon yh­des­sä, ja sen pi­tää ol­la eh­do­ton pri­o­ri­teet­ti. Mut­ta jos käy­tän­tö sa­ne­lee sen, et­tä toi­sin pi­tää teh­dä, niin kyl­lä sii­hen jon­kin­lai­set rat­kai­sut löy­det­täi­siin – ai­na­kin vä­li­ai­kai­ses­ti, Pesu ar­vi­oi.