Ulvilalainen maanviljelijä ei kylmää pelkää – kuivuus tuhoisinta
Jukka Silvast
Koleaa ja yöpakkasia lupaa ennuste kuluvalle viikolle Satakuntaan. Joko on katovuoden siemen kylvetty?
– Ei hätä ole vielä tämän näköinen. Minun piti lannoittaa kuminaa maanantaina, mutta satoi. Toivottavasti se tiistaina onnistuu, ulvilalainen viljelijä Johannes Tiusanen kommentoi tiistaiaamuna olosuhteita.
Olisi Tiusanen mennyt pelloilleen mielellään jo viime viikolla. Hän ottaa rauhallisesti ja sanoo, että 1980-luvulla vasta äitienpäivä oli merkkipaalu, jolloin kaikki olivat pelloilla kylvöillä.
– Tiedän, että Varsinais-Suomessa on jo kylvetty paljonkin. Mutta niin kauan kun siemen ei ole itänyt pintaan saakka, pienet lumet pelloilla eivät haittaa mitään.
Tiusasen pelloilla Suosmeren aukeilla kesään mennessä kasvaa jo kuminaa. Kesän kasvupalettiin kuuluvat myös härkäpapu ja kevätvehnä.
Jos kuluttajat kavahtavat pakkasöitä ja lumikuuroja, Tiusanen kertoo faktaa.
– Maa on jo lämmennyt ihan hyvin. Maan lämpötila ratkaisee, lähtevätkö kasvit kasvamaan vai ei. Kun siemenen laittaa maahan, se ei tiedä säästä vaan pelkästään maasta. Nyt maan lämpö on jotain 7–8 astetta, mikä on korkea viljan kannalta. Vilja lähtee itämään maan ollessa 4–5 asteessa. Tuskin maa enää merkittävästi kylmenee.
Taustalla silti piilee vaaransa. Kovin paljon myöhässä kasvukautta ei voisi aloittaa, sillä se syö syksyn päästä kypsymisen pelivaraa. Viljelijät laskevat, että mieluummin pellolla aikaisin kuin syksyn mahdollisilla riskiviikoilla.
– Kriittisempiä ovat viljelykasvit, jotka vaativat pidemmän kasvukauden, esimerkiksi härkäpapu. Jos pääsee toukokuun alussa kylvämään, ei pitäisi olla mitään hätää.
Tiusanen varautuu silti kuivan huhtikuun jälkimainingeissa sateettomuuteenkin, ja jätti säätösalaojien luukut kiinni. Hän varmistaa kevätkosteuden säilymisen. Säätösalaojia on asennettu 5–10 prosentille suomalaisesta peltoalasta.
– Sateen puute ja kesäkuun kuivuus rajoittavat viljan kasvua kaikkein eniten Suomessa. Kevätkosteudella on iso merkitys, Johannes Tiusanen sanoo.
Kevääseen lähtö on Tiusasen mielestä erikoinen. Kaikilla ei ollut viime vuonna varaa täysimittaisiin kalliisiin lannoitehankintoihin. Se leikkaa nyt sato-odotuksia. Toinen suunnitelmallisuutta sotkeva on nyt käyttöön otettu uusi EU-tukimalli, jota viilattiin viime viikkoihin saakka.
Tiusanen huomauttaa, että tukiuudistus tuli niin myöhään, että tavallaan kevään istutukset ja kylvöt piti ajatella jo viime vuoden keväällä, sillä viljelykierto ainakin osaltaan ohjaa valintoja tänä vuonna.
Hän kertoo, että isossa kuvassa herneen kasvatus on laajentunut, mitä hän pitää hyvänä ilmastollisistakin syistä. Sen sijaan ennakkoon on vaikea tietää, mikä kasvi on minäkin vuonna kannattavin.
– Ratkaisevinta kannattavuudessa on viljelyssä onnistuminen. Sillä menestys tehdään.
