Uudet ravitsemussuositukset eivät ole viemässä lihaa työpaikkaruokailijan lautaselta
Heli Laakkonen / STT
Huomenna julkaistavat uudet kansalliset ravitsemussuositukset ovat aiheuttaneet kalabaliikkia jo etukäteen.
Useat mediat ovat uutisoineet, että uusien suositusten mukaan kasviksia pitäisi jatkossa syödä noin 800 grammaa päivässä, kun nykyinen suositus on vähintään puoli kiloa.
Lisäksi suosituksissa kehotetaan välttämään muun muassa leikkeleiden, makkaroiden ja lihajalosteiden syömistä.
Viime vuonna julkaistuissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa lihan välttämistä perustellaan sillä, että yli 350 grammaa punaista lihaa viikossa voi kasvattaa paksusuolen syövän riskiä. Ympäristönäkökulmasta lihaa pitäisi syödä vielä selvästi vähemmän.
Uudet suositukset eivät ole miellyttäneet kaikkia, ja sosiaalisessa mediassa niistä on käyty kitkerää keskustelua. Muun muassa työpaikoilla ja kouluissa ruokailevat eivät kuitenkaan pysty välttelemään uusia suosituksia, sillä ruokaloita pyörittävät yhtiöt seuraavat omien sanojensa mukaan niitä tarkkaan.
Compass Group Suomen johtava ravitsemusasiantuntijan Kirsi-Maria Hoikka sanoo, että yhtiö toivottaa uudet suositukset tervetulleiksi. Yhtiö aikoo tehdä suositusten julkaisun jälkeen pitkän aikavälin suunnitelman siitä, millaisia vaikutuksia niillä on tarjottuun ruokaan.
Muun muassa Amica ja Food & Co ovat yhtiön ravintolaketjuja. Niissä tarjotaan päivittäin noin 130 000 ateriaa.
– Varmasti lihan vähentäminen ja kasvikunnan tuotteiden sekä palkokasvien lisääminen asiakkaille maistuvalla tavalla tulee pitkällä aikavälillä näkymään meidänkin asiakkaidemme lautasella, Hoikka kertoo STT:lle.
Edelliset kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2014. Hoikan mukaan uudet suositukset eivät eroa vanhoista merkittävästi. Hän on nähnyt uusien suositusten luonnoksen, joka oli aiemmin kommentoitavana.
– Aiemmissakin suosituksissa otettiin jo vähän kantaa lihan kulutukseen. On pitkään tiedetty, että me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin tarvitsisi. Mielestäni muutos ei ole hirveän radikaali. Mutta toki ymmärrämme, että kansalaisten näkökulmasta se voi siltä tuntua.
Hoikan mukaan ruoan terveellisyys on asiakkaille tärkeää, mutta siitä, mikä on terveellistä, on erilaisia mielipiteitä. Asiakkaat epäilevät toisinaan esimerkiksi kasvisruoan tuhtiutta ja ravitsevuutta. Liharuoat ovat pysymässä yhtiön ravintoloiden ruokalistoilla, mutta tulevaisuudessa ravintolat voivat esimerkiksi pyrkiä houkuttelemaan lihan vähentämiseen lautasella ja korvaamaan osan siitä kasviksilla.
– Liharuokia ei yleensä toivota lisää, mutta joskus ehkä niin päin, että toivotaan, että ei tarjottaisi kasvisruokaa, Hoikka kertoo.
Maanlaajuisesti toimivassa Compass Group Suomessa on huomattu alueellisia eroja kasvisruokaan tottumisessa. Hoikan mukaan Etelä-Suomessa ollaan tottuneempia kasvisruokaan. Myös asiakkaiden ikä vaikuttaa, sillä opiskelijat toivovat hänen mukaansa tarjolle kasvisruokaa muuta aikuisväestöä enemmän.
Yhtiön ravintoloiden annosten hintoihin Hoikka ei usko uusien suositusten vaikuttavan. Hän sanoo, että paljon proteiinia sisältävä kasvisruoan raaka-aineet eivät välttämättä ole liharuokaa halvempia, mutta ruoka pyritään valmistamaan niin, että kustannukset ja sitä kautta hinnat eivät nouse liikaa.
Palvelukeskus Helsingin viestinnästä kerrotaan viestitse, että ruokalistoille tehtävistä muutoksista päätetään vasta suositusten julkaisun jälkeen. Palvelukeskus toimittaa Helsingissä ruokaa noin sadalletuhannelle ihmiselle muun muassa kouluissa, sairaaloissa ja kotihoidossa.
Palvelukeskuksen mukaan se noudattaa tällä hetkellä koulu- ja päiväkotiruokailussa varhaiskasvatuksen ruokailusuositusta ja kouluruokailusuositusta. Kummankin ohjeistuksen mukaan lihaleikkeleitä tulisi tarjota lapsille enintään kerran viikossa ja makkaraa tai muita lihavalmisteita harvemmin.
Polkka Oy:n palvelusuunnittelijan Sinikka Pussisen mukaan nyt voimassaolevat ohjeet lihan käytöstä on huomioitu sen verran tarkkaan, että uudet ravitsemussuositukset tuskin juuri muuttavat yrityksen ruoanvalmistusta. Koululaisille leikkeleitä ja makkaraa tarjotaan kerran viidessä viikossa.
Yritys valmistaa Pohjois-Karjalassa ruokaa muun muassa koululaisille, työpaikkaruokailijoille ja Siun soten asiakkaille. Se valmistaa päivittäin noin 20 000 ateriaa.
Pussisen mukaan lapset ja nuoret eivät ole vastustelleet punaisen lihan vähentämistä ruokalistoilta kovinkaan paljon.
– Olen ollut tekemissä Joensuun nuorisovaltuuston kanssa, ja sieltä on tullut päinvastoin positiivista palautetta siitä, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota ja ollaan tietoisia siitä, että ruoka on terveellistä, Pussinen kertoo STT:lle.
Kasvisruokapäivinä on tosin joskus toivottu lihaa tarjolle. Pussinen kuitenkin vetoaa voimassa oleviin suosituksiin ja siihen, että yhtiön omistajat ovat tietoisia tarpeesta vähentää lihan käyttöä.
Broileri, joka on uusien ohjeiden mukaan pannassa, on Polkan eniten käyttämä liha. Sitä on tarjolla kerran viikossa. Pussisen mukaan sen vähentäminen entisestään ei ole ongelma, sillä ruokalistoja voidaan koostaa tarvittaessa uudelleen.
Työpaikoilla ja kouluissa ravintolapalveluita järjestävän ISS Palveluiden liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Tilus kertoo STT:lle, että tulevat ravitsemussuositukset ovat linjassa yhtiön oman kehitystyön kanssa ja luonnollinen jatkumo jo aiemmin alkaneelle siirtymiselle kasvisruoan suuntaan. Yhtiö on pyrkinyt vähentämään lihajalosteiden ja punaisen lihan käyttöä ja huomioimaan kasvisruoan reseptien kehittämisessä. Siksi uudet suositukset tuskin aiheuttavat yhtiössä suuria toimenpiteitä.
Yhtiö valmistaa päivittäin noin 35 000 lounasta.
Tilus sanoo, että ruokailijalla on mahdollisuus noudattaa uusia suosituksia jo nyt valitsemalla linjastolta niiden mukaiset ruoat.
– Toki se on sitten kuluttajan tai asiakkaan omasta toiminnasta kiinni, kuinka vahvasti haluaa noudattaa niitä.
Tiluksen mukaan yhtiö valmistaa ruokaa niin päiväkoti-ikäisille, toimistotyöntekijöille kuin tehdastyöläisille. Maku- ja kulutustottumukset siis vaihtelevat.
Tilus uskoo enemmän houkutteluun kuin pakottamiseen. Usein salaatti laitetaan yhtiön ravintoloissa tarjolle ensimmäiseksi, sen jälkeen kasvisruoka ja vasta sen jälkeen liharuoka.
– Olemme tehneet jonkin aikaa hybridireseptiikkaa, missä osa eläinperäisestä proteiinista on korvattu kasviproteiinilla. Kuitenkin koostumus ja maku ovat aika perinteisiä. Näin kasvispainotteisuutta tulee lisättyä ikään kuin huomaamatta. Esimerkki tällaisesta ruoasta on lasagne.
