Valtionosuusuudistus karahti kiville – kuntien usko järjestelmään horjuu
Viime viikko oli monelle satakuntalaiselle kunnalle katkera pettymys. Odotettu valtionosuusjärjestelmän uudistus jäi jälleen toteutumatta, vaikka hallitusohjelmassa on luvattu uudistuksen etenevän tämän vaalikauden aikana. Uudistuksen tarkoitus on korjata järjestelmää, joka tuottaa osalle kunnista niin sanottuja negatiivisia valtionosuuksia eli tilanteen, jossa kunta maksaa valtiolle. Eurajoki ja Harjavalta ovat Satakunnassa kuntia, jotka maksavat valtiolle negatiivista valtionosuutta. Eurajoki esimerkiksi maksaa valtiolle negatiivista valtionosuutta noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Myös suuremmissa kunnissa, kuten Porissa, negatiivinen valtionosuus on herättänyt tyrmistystä. Vaikka Pori saa valtiolta valtionosuuksia, järjestelmä leikkaa sen saamia tuloja noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Uudistuksen piti tulla voimaan alun perin vuonna 2026, myöhemmin 2027. Nyt näyttää selvältä, että mahdolliset muutokset voivat toteutua vasta seuraavan hallituksen aikana, jos silloinkaan. Monelle kunnalle tämä on iso isku. Kuntatalous on kautta maan kiristynyt, eikä epävarmuudelle olisi enää tilaa.
Kuntien taloustilannetta vaikeuttaa myös se, että työllisyyspalvelut siirtyivät tämän vuoden alussa valtiolta kunnille. Siirron piti olla kustannusneutraali. Toisin on käynyt. Kunnille on syntynyt uusia menoja, erityisesti pitkäaikaistyöttömien aiheuttamien maksuvelvoitteiden kautta. Nykyinen taloustilanne ei ainakaan vielä ole tuomassa tähän helpotusta. Esimerkiksi Satakunnan työttömyysaste oli lokakuun lopussa 10,8 prosenttia. Porissa luku oli vielä korkeampi, 13 prosenttia. Talouskasvu ja sitä kautta työllisyyden paraneminen antavat yhä odottaa itseään. Tästä taasen seuraa se, että kunnat joutuvat tekemään lähivuosina lisää ikäviä päätöksiä eli karsimaan palveluita ja nostamaan veroja. Näissä olosuhteissa jokainen hallituksen tekemättä jättämä päätös tuntuu suoraan kuntalaisten arjessa.
Valtionosuusjärjestelmä kaipaa pikaisen uudistamisen. Nykyinen järjestelmä rankaisee juuri niitä kuntia, joiden talouden pitäisi periaatteessa olla kestävällä pohjalla. Kuntien kannalta on kestämätön tilanne, että ne joutuvat kantamaan lisääntyvää vastuuta ilman ennakoitavaa rahoituspohjaa. Kunnatkin tarvitsevat ennustettavuutta, jotta ne voivat täyttää omat tehtävänsä suhteessa kuntalaisiin.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja

