Suojelukuntatalosta huvipaikaksi – Lallintalo-muistoja kerätään kirjaan ja osansa saavat niin artistit kuin tansseissa ja konserteissa käyneetkin
Köyliö-seura sai Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahastosta 14 000 euron apurahan musiikki- ja huvielämysten muistojen taltioimiseen sekä Legendaarinen Lallis-kirjan toimittamiseen.
Ari Anteroinen
Köyliön Lallintalolla on vuosien varrella nähty ikimuistoisia esiintyjiä suomalaisen pop- ja tanssimusiikin kovimmasta kärjestä aina uraansa aloitteleviin esiintyjiin. Lallikselle on poikennut myös liuta ulkomaalaisia artisteja.
Sadat tuhannet nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat kokeneet legendaarisen Lalliksen lumon. Muusikoille ja ohjelmatoimistoille Lallintalon keikat toivat näkyvyyden lisäksi sievoisia tuloja.
Lalliksella moni teini on kokenut sykähdyttäviä hetkiä. Siellä on vietetty myös useat häät.
– Muistan hyvin ensimmäisen Lallis-kokemukseni. Se oli vuonna 1970 Kalevalan päivänä. Silloin esiintyi Kirka, muistelee Köyliö-seuran puheenjohtaja Pirkko Peltola.
– Siinä käytiin isän kanssa aikamoinen keskustelu, kun Kirka oli pakko nähdä.
Peltolan ystävät asuivat aivan Lallintalon vieressä.
– Olimme usein valmiina odottamassa, kun bändi saapui paikalle. Harjoittelimme tanssikuviot valmiiksi, kun ei ollut vielä muuta yleisöä.
– Olin kauhean ujo, mutta yksi kaveri meni juttelemaan esiintyjien kanssa ja oli muutenkin enemmän kiinnostunut bändeistä ja kappaleista.
Köyliö-seura on 22-vuoden toimintansa aikana julkaissut 17 Köyliist-kirjaa. Niissä on tallennettuina kotiseudun historiaa ja perinteitä 3 872 sivua. Joulukuussa julkaistava Legendaarinen Lallis-kirja kokoaa kaikkien Lalliksella käyneiden sykähdyttävimmät muistot kansien väliin.
Simo Nummi
Kun tuhansittain nuoria kokoontuu yhteen paikkaan, niin sattuu ja tapahtuu. Köyliö-seura on koonnut Lalliksella käyneiden muistoja talteen. Kirjassa tullaan avaamaan myös, mitä kaikkea esiintyjät ovat kokeneet tai mitä he halusivat takahuoneessa olevan tarjolla.
– Linja-autoilla nuoria eri puolilta Satakuntaa kuskanneilta, järjestysmiehiltä, lipunmyyjiltä, poliiseilta ja putkavahdeilta olemme saaneet monia upeita muisteluja kirjaan, kertoo Köyliö-seuran julkaisujaoston puheenjohtaja Samuli Vahteristo.
Hänen mukaansa poliisit olivat aikanaan ”reinikaismaisia”, eli ihan joka pykälää ei noudatettu tarkasti.
– Sisään otettiin enemmän väkeä kuin lupa oli. Poliisin mielestä oli parempi päästää kaikki sisään, etteivät palellu pakkasessa. Ja jos linja-autoissa ei aina riittänyt kaikille istumapaikkaa, tätäkin katsottiin läpi sormien, Vahteristo kertoo.
Nyt jokaisella Lallis-huuman kokeneella on mahdollisuus saada kirjaan oma tarinansa.
– Otamme mielellämme myös valokuvia julkaistavaksi. Aineisto pitää toimittaa kesäkuun loppuun mennessä.
Lallis-kirja nostaa kunniapaikalle myös keikkapaikkoja kiertäneet artistit esittelemällä heidän tuotantoaan ja muisteluksiaan. Musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen ja monet muut muusikot ovat luvanneet antaa haastattelun kirjaan.
Lallintalo on ollut Köyliölle tärkeä paikka liki sadan vuoden ajan. Alkuun se oli suojeluskuntatalo toimien lottien koulutus- ja huvitilaisuuksien pitopaikkana. Vasta 60-luvulla Lallis nousi yhdeksi maan suosituimmista huvipaikoista.
– Lallintalo on merkittävä myös siksi, että järjestyksenvalvojina, lipunmyyjinä ja ovimiehinä toimineet henkilöt tienasivat seuroille ja yhdistyksille 1990-luvulla 500 markkaa illasta. Lallintaloa pitäneet Köyliön Lallit, VPK ja Maataloustuottajat saivat huvitilaisuuksista varoja, joilla on saatu paljon aikaan. Palokunnan autot olivat viimeisen päälle, urheiluseura pystyi lähettämään nuoria kisoihin ja niin edelleen, avaa Vahteristo.
Lalliksen yleisömäärät alkoivat vähentyä 1990-luvun puolivälissä. 2000-luvulla siellä järjestettiin vuosittain vain muutamia huvitilaisuuksia. Lallintalo heräsi henkiin 2018 Eura Eventsin toimitusjohtaja Tomi Virénin vetämänä. Nyt Lallis nojaa vahvasti entisten nuorten nostalgianälkään. Uuttakin musiikkia on toki ollut tarjolla, kuten Haloo Helsinki, Vesterinen Yhtyeineen ja Portion Boys.
Lallis-muistoja vastaanottavat: mirkkamaarit@gmail.com, samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

