Mai­ju Yli­pies­sa / STT

Suo­men eu­ro­vii­su­e­dus­ta­jan ym­pä­ril­lä ei ole kos­kaan ol­lut sa­man­lais­ta kan­sain­vä­lis­tä en­nak­ko­suo­si­o­ta ja in­nos­tus­ta kuin Kää­ri­jän koh­dal­la tänä vuon­na. Tä­män vai­ku­tel­man vah­vis­taa eu­ro­vii­su­a­si­an­tun­ti­ja An­na Muu­ri­nen, joka on ol­lut vii­su­fa­ni 1980-lu­vul­ta saak­ka.

– Tämä on ihan kä­sit­tä­mä­tön­tä, mitä täs­sä on ta­pah­tu­nut, Muu­ri­nen sa­noo STT:lle.

– Ai­ka moni nyt sa­noo, et­tä no, ai­na­han sitä Suo­mea heh­ku­te­taan, mut­ta ei kyl­lä heh­ku­te­ta!

Cha cha cha -kap­pa­le ja Kää­ri­jän val­loit­ta­va ar­tis­ti­per­soo­na ral­lieng­lan­tei­neen ovat vil­lin­neet fa­ne­ja niin so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa kuin vii­su­jen en­nak­ko­bi­leis­sä ym­pä­ri Eu­roop­paa. Fa­ni­ää­nes­tyk­sis­sä Kää­ri­jä on vie­nyt kär­ki­si­jo­ja tai tul­lut heti Ruot­sin Lo­ree­nin taak­se toi­sek­si.

Kää­ri­jä on jo nyt niin ra­kas­tet­tu hah­mo, et­tä hän voi­si ha­lu­tes­saan viet­tää lop­pui­kän­sä esiin­ty­en eu­ro­vii­su­y­lei­söl­le, Muu­ri­nen us­koo.

Suo­ma­lai­se­dus­ta­jis­ta myös Lor­di kiin­nos­ti ai­ka­naan etu­kä­teen myös ul­ko­mail­la, mut­ta suh­tau­tu­mi­nen oli Muu­ri­sen mu­kaan kak­si­ja­koi­sem­paa.

– Eu­ro­vii­sut oli sil­loin vie­lä tosi toi­sen­lai­nen ta­pah­tu­ma. Se oli pal­jon puh­taam­min is­kel­mä­lau­lu­kil­pai­lu.

Eu­ro­vii­sut käyn­nis­ty­vät to­den te­ol­la tiis­tai­na en­sim­mäi­ses­sä se­mi­fi­naa­lis­sa, jos­sa Suo­men pää­syä jat­koon pi­de­tään lä­pi­huu­to­jut­tu­na. Toi­nen se­mi­fi­naa­li ki­sa­taan tors­tai­na ja fi­naa­li lau­an­tai­na.

"Kaikki katsovat suu auki, mitä tapahtuu"

Suo­ma­lai­sek­si eu­ro­vii­suk­si Cha cha cha on Muu­ri­sen mie­les­tä epä­tyy­pil­li­nen.

– Ai­ka usein olem­me Eu­ro­vii­suis­sa läh­te­neet miel­lyt­tä­mään mui­ta.

Muu­ri­nen muis­te­lee 1990-lu­kua, jol­loin mie­tit­tiin ääk­kö­siä ja öök­kö­siä myö­ten, mil­lai­sia sa­no­ja kap­pa­lei­siin voi lait­taa, et­tä ul­ko­maa­lais­ten oli­si help­poa omak­sua ne.

Nyt täl­lai­set miet­teet näyt­tä­vät unoh­tu­neen, ja suo­ma­lai­set ää­nes­ti­vät vii­sui­hin suo­men­kie­li­sen, var­mas­ti muis­ta erot­tu­van kap­pa­leen. Muu­ri­ses­ta oma­eh­toi­nen esi­tys on rie­mas­tut­ta­va.

Hän pi­tää Eu­ro­vii­suis­sa olen­nai­se­na sitä, et­tä esi­tys osuu jol­lain ta­val­la ajan her­moon, ja sii­nä Kää­ri­jä vai­kut­taa on­nis­tu­neen.

– Kun Ita­lia voit­ti ko­ro­na­kau­heuk­sien jäl­keen, se raju rok­ki­bii­si Zit­ti e Buo­ni oli hy­vin va­paut­ta­va. Sii­nä pu­ret­tiin ag­g­res­si­o­ta, jota se kaik­ki oli ai­heut­ta­nut.

Sa­man­tyyp­pis­tä il­mi­ö­tä hän nä­kee myös Cha cha chas­sa ai­ka­na, jol­loin Eu­roop­pa seu­raa Uk­rai­nas­sa käy­tä­vää so­taa.

– Kää­ri­jän has­sut­te­lu tar­jo­aa va­pau­tuk­sen kol­mek­si mi­nuu­tik­si, kun kaik­ki vaan kat­so­vat suu au­ki, et­tä mitä siel­lä la­val­la ta­pah­tuu.

Toki kap­pa­le on myös ra­ken­net­tu on­nis­tu­nees­ti niin, et­tä jän­ni­te py­syy yl­lä lop­puun as­ti, Muu­ri­nen ku­vai­lee.

– Ai­ka usein Eu­ro­vii­su on kuul­tu jo mi­nuu­tin koh­dal­la, mut­ta Cha cha cha­han oi­ke­as­taan vas­ta al­kaa sil­loin.

Ikityylikäs Ruotsi

Suu­rim­pa­na es­tee­nä Suo­men vii­su­voi­ton edel­lä näyt­tää ole­van – yl­lä­tys, yl­lä­tys – Ruot­si. Ki­san suu­rin en­nak­ko­suo­sik­ki on ol­lut koko ke­vään jo ker­taal­leen vii­sut voit­ta­nut Lo­reen, jon­ka kap­pa­le Tat­too on taat­tua ruot­sa­lais­ta­va­raa: tyy­li­puh­das pop­kap­pa­le, jota tu­kee yk­sin­ker­tai­nen mut­ta vai­kut­ta­va la­vas­te, jon­ka kat­to ja lat­tia muo­dos­tu­vat led-näy­töis­tä.

Ruot­si on kui­ten­kin jou­tu­nut tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä pie­nen­tä­mään la­vas­tet­taan vii­su­la­val­le.

Suo­men la­va­ra­ken­nel­ma taas on kas­vat­ta­nut ko­ko­aan Li­ver­poo­liin. Esi­tyk­ses­sä uut­ta on ai­na­kin val­ta­va Kää­ri­jän si­lu­et­ti sekä suu­ri laa­tik­ko, jos­ta tans­si­jat va­pau­te­taan.

En­sim­mäis­ten har­joi­tusk­lip­pien pe­rus­teel­la Suo­men esi­tys vai­kut­taa Muu­ri­ses­ta upe­an ener­gi­sel­tä, Ruot­si puo­les­taan oli hä­nel­le pie­ni pet­ty­mys – toki har­joi­tuk­set ovat vas­ta har­joi­tuk­sia.

Ve­don­lyön­ti­ker­toi­mis­sa Ruot­si on ol­lut pit­kään kär­jes­sä ta­ka­naan Suo­mi, ja muut edus­ta­jat ovat jää­neet kau­em­mas taak­se. Vi­ral­lis­ten har­joi­tus­ten alet­tua Suo­mi on ku­ro­nut eroa pie­nem­mäk­si, mut­ta Ruot­si on edel­leen edel­lä.

Ve­don­lyön­ti­ti­las­tot voi­vat an­taa suun­taa lop­pu­tu­lok­ses­ta, mut­ta Muu­ri­nen ei tui­jot­tai­si nii­tä lii­kaa.

– Se on kui­ten­kin eri po­ruk­ka, joka lyö ve­toa ja eri po­ruk­ka, joka ää­nes­tää.

Ta­sai­ses­sa ki­sas­sa pie­net­kin asi­at voi­vat lo­pul­ta rat­kais­ta, hän huo­maut­taa.

– Se voi ol­la muu­ta­mas­ta ar­tis­tin kat­sees­ta kiin­ni, jos on­nis­tuu saa­maan hy­vän kon­tak­tin te­le­vi­si­o­kat­so­jiin. Ve­don­lyön­ti­toi­mis­tois­sa on mah­do­ton etu­kä­teen tie­tää, mi­ten it­se esi­tys on­nis­tuu.

Fa­ni­me­dia Escxt­ran pa­rin vuo­den ta­kai­ses­ta ana­lyy­sis­ta käy il­mi, et­tä ve­don­lyö­jien veik­kaus voit­ta­jas­ta on usein osu­nut oi­ke­aan, mut­ta esi­mer­kik­si vuo­den 2021 vii­sut voit­ta­nut Ita­li­an Må­nes­kin oli muu­ta­ma viik­ko en­nen ki­saa vas­ta vii­den­te­nä ker­toi­mis­sa.

Vii­suis­sa ai­em­min­kin näh­dyt ar­tis­tit puo­les­taan ta­paa­vat me­di­an mu­kaan me­nes­tyä en­nak­ko-odo­tuk­sia huo­nom­min.

Diskoa, flamencoa ja Edgar Allan Poe

Suo­men ja Ruot­sin vä­lil­le on muo­dos­tu­nut koko ajan vah­vem­pi kak­sin­tais­te­lu­a­se­tel­ma, mut­ta Muu­ri­nen us­koo, et­tä kär­jen tun­tu­maan voi nous­ta vie­lä mui­ta­kin.

Suo­mea on en­na­koi­tu ylei­sö­ää­ni­mag­nee­tik­si, Ruot­sia puo­les­taan ju­ry­jen suo­si­kik­si.

– On mah­dol­li­suus, et­tä näi­den ohi nou­si­si joku kol­mas, joka sai­si vaik­ka toi­sek­si eni­ten ää­niä mo­lem­mis­sa ää­nes­tyk­sis­sä.

Eu­ro­vii­su­jen vii­den suu­ren ra­hoit­ta­ja­maan eli Bri­tan­ni­an, Es­pan­jan, Ita­li­an, Sak­san ja Rans­kan sekä vii­me vuo­den voit­ta­jan Uk­rai­nan har­joi­tuk­sis­ta ei ol­lut haas­tat­te­lu­het­kel­lä näh­ty vie­lä vi­laus­ta­kaan.

Muu­ri­nen nä­kee jou­kos­sa mon­ta lau­lua, joil­la on mah­dol­li­suus nous­ta kär­jen tun­tu­maan: Rans­kan dis­ko­sä­vyi­nen veto, Es­pan­jan mo­der­ni fla­men­co­kap­pa­le, mik­sei myös Ita­li­an bal­la­di.

Vii­su­fa­nien suo­sik­kei­hin lu­keu­tuu muun mu­as­sa Ed­gar Al­lan Poen hen­gen val­taa­mas­ta kir­joit­ta­jas­ta lau­la­va Itä­val­lan duo Teya & Sa­le­na. Itä­val­ta ei kui­ten­kaan ole pe­rin­tei­ses­ti ol­lut ko­vin hyvä ra­ken­ta­maan la­va­e­si­tyk­siä, Muu­ri­nen huo­maut­taa. Esi­tys­puo­lel­la huo­mi­o­ta on he­rät­tä­nyt näyt­tä­viä tans­si­liik­kei­tä esit­te­le­vä Is­ra­e­lin Noa Ki­rel.

Al­ku­vuo­des­ta suu­rek­si Tik­tok-hi­tik­si nou­si Nor­jan Ales­sand­ran vii­kin­ki­ku­nin­ga­ta­re­ner­gi­aa hen­ki­vä Qu­een of Kings.

Muu­ri­sel­la on ko­vat odo­tuk­set myös Uk­rai­nal­le, joka tun­ne­taan ko­va­na vii­su­maa­na.

Maa oli vii­me vuo­den yli­voi­mai­nen en­nak­ko­suo­sik­ki ja vei voi­ton val­ta­val­la ylei­sö­ää­ni­po­til­la. Ka­lush Orc­hest­ran vah­va ja tun­tei­siin ve­to­a­va kap­pa­le Ste­fa­nia sai epäi­le­mät­tä myös sym­pa­ti­aää­niä. Nii­tä voi Muu­ri­sen ar­vi­on mu­kaan tul­la täl­lä­kin ker­taa, mut­ta vii­me vuo­den kal­tai­seen me­nes­tyk­seen hän ei us­ko.

– Bii­si on sen ver­ran vai­kea, et­tä se ei vält­tä­mät­tä he­rä­tä sitä osaa Eu­roo­pas­ta, joka ha­lu­aa bi­let­tää lau­an­tai-il­ta­na.

Uk­rai­nas­sa edel­leen käy­tä­vän Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan vuok­si Eu­ro­vii­su­ja ei voi­tu jär­jes­tää siel­lä, jo­ten kil­pai­lu pi­de­tään tänä vuon­na Bri­tan­ni­an Li­ver­poo­lis­sa.

Oma kieli ja kulttuuri esillä

Vii­su­la­val­la lu­vas­sa on Muu­ri­sen mu­kaan mu­sii­kil­li­ses­ti mo­ni­puo­li­nen kat­taus, jos­sa mai­den omat kult­tuu­rit pää­se­vät esil­le.

– Siel­lä on rok­kia, räp­piä, par­ty me­tal­lia, fla­men­coa ja por­tu­ga­li­lais­ta kan­san­mu­siik­kia, Muu­ri­nen lu­et­te­lee.

Vii­su­la­val­la näh­dään tänä vuon­na har­vi­nai­sen pal­jon yh­ty­ei­tä: bän­die­ner­gi­aan luot­ta­vat muun mu­as­sa Sak­sa, Slo­ve­nia, Aust­ra­lia, Lat­via ja Ir­lan­ti.

Vie­lä suu­rem­pi tren­di on Muu­ri­sen mu­kaan maan omal­la kie­lel­lä lau­la­mi­nen. Tänä vuon­na 37 kil­pai­li­jas­ta yh­dek­sän lau­laa ko­ko­naan ja vii­si osit­tain muul­la kie­lel­lä kuin eng­lan­nik­si.

Kak­si edel­lis­tä vii­su­voit­ta­jaa ovat vie­neet pys­tin omal­la kie­lel­lään lau­la­en, eli oma­kie­li­syys to­dis­te­tus­ti pu­ree myös ää­nes­tä­jiin.

– Suo­mi­kin on vii­mein pääs­syt täs­tä 1990-lu­vul­la syn­ty­nees­tä trau­mas­taan ja us­kal­taa lau­laa suo­mek­si, ja se on otet­tu upe­as­ti vas­taan, Muu­ri­nen sa­noo.

On­ko Muu­ri­sel­la vie­lä jo­tain vii­mei­siä ter­vei­siä suo­ma­lais­kat­so­jil­le en­nen kuin vii­sut pot­kais­taan kun­nol­la käyn­tiin?

– Toi­von, et­tä kaik­ki ym­mär­tä­vät, et­tä tämä on ihan poik­keuk­sel­li­nen vuo­si. Nyt jos kos­kaan kan­nat­taa kat­soa. Ja mitä iki­nä lop­pu­tu­lok­sis­sa ta­pah­tuu, Suo­mi on voit­ta­nut jo, Muu­ri­nen sa­noo.

– Voi­daan ol­la to­del­la iloi­sia ja yl­pei­tä, et­tä meil­lä on täm­möi­nen se­ko­bolt­si Van­taal­ta, joka pis­tää koko Eu­roo­pan se­kai­sin. Se po­si­tii­vi­nen ener­gia mikä hä­nes­sä on, on ihan huip­pu­ki­vaa.