Urkujen ääni on kiehtonut Juhani Romppasta jo nuoresta pitäen
Pori Organ -festivaalin perustaja Juhani Romppaselle on aina ollut selvää, että urut ovat hänen instrumenttinsa.
Pauliina Vilpakka
Keski-Porin Kirkon urkuri Juhani Romppanen on istunut urkupenkille jo nuorena poikana. Romppanen on kotoisin Säkylästä, ja hänen enonsa ja tätinsä olivat kanttoreita. Hänen vanhempansa puolestaan olivat kirkon työntekijöitä, joilla oli kirkkoon avain, joten nuorella muusikolla oli pääsy harjoittelemaan urkujen soittoa. Ensimmäiset jumalanpalveluksensa Romppanen soitti Säkylän kirkossa jo 13-vuotiaana kanttori-enonsa rohkaisemana.
Pianoa Romppanen soitti Säkylän kanttorin Matti Nuoranteen ja hänen Raili-vaimonsa opetuksessa. Hän soitti myös vetopasuunaa seurakunnan nuorten orkesterissa. Romppanen muistelee nuoruutensa musisointeja lämmöllä.
– Haluaisin ajatella, että pienellä paikkakunnalla kanttori on tärkeä hahmo tukemassa nuorten musiikkikasvatusta eteenpäin. Ainakin omalla kohdalla se oli juuri näin.
Piano-opintojaan Romppanen jatkoi Turun konservatoriossa ja urkuriksi hän valmistui aikanaan Helsingin Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkilinjalta. Keski-Porin kirkon urkurina hän on toiminut vuodesta 1990.
Jo nuorena oli selvää, ettei Romppasesta tulisi pianistia, vaan nimenomaan urkuri.
– Kyllä se varmaan monella muusikolla on niin, että jonkin instrumentin ääni vain alkaa kiehtoa. Meillä oli toki urkureita suvussa, mutta se on myös jokin intuitiivinen juttu, että mikä instrumentti kolahtaa, hän sanoo.
Juhani Romppanen on toiminut Keski-Porin kirkon urkurina vuodesta 1990. Kuva: Pauliina Vilpakka
Romppanen kuvailee, että uruista tekee ainutlaatuisen instrumentin niiden soinnillinen kapasiteetti ja ambitus. Yhtä laajaa äänialaa ei voi tuottaa millään muulla soittimella. Urut ovat myös ainoa soitin, joka pystyy hallitsemaan kirkkojen ja katedraalien kaltaiset suuret tilat soinnillaan.
Romppasen perustama Pori Organ -festivaali täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta ja sitä vietetään 9.-14. kesäkuuta. Festivaalin syntyhistoria liittyy vahvasti Keski-Porin kirkon uusien urkujen hankintaan. Ensimmäisillä Pori Organ -festivaaleilla vuonna 2005 ikään kuin hyvästeltiin Keski-Porin kirkon edelliset, 60-luvulla valmistetut Kangasalan urkutehtaan urut. Seuraavana vuonna kirkossa ei ollut urkuja laisinkaan, joten myös festivaali oli vuoden tauolla. Vuoden 2007 festivaaleilla päästiinkin jo juhlistamaan uusien, ranskalais-romanttisten urkujen saapumista.
Pori Organ -festivaali tuo urkuja esiin itsenäisenä taidemusiikin instrumenttina. Niinpä kahden vuosikymmenen aikana Porissa on vieraillut lukuisia maailmanluokan urkutaiteilijoita: kotimaisia ja kansainvälisiä. Meneillään olevana juhlavuonna yksi ohjelmiston mielenkiintoisista nimistä on nuorempaa urkuripolvea edustava Puolalaissyntyinen Karol Mossakowski. Hän toimii Pariisin Saint-Sulpice kirkon pääurkurina, samassa tehtävässä kuin aikoinaan huippu-urkuri Daniel Roth, joka hänkin on esiintynyt aikaisemmin Pori Organissa.
Jotain Keski-Pori kirkon ranskalais-romanttisten urkujen ja soinnikkaan kirkkosalin maineesta kertonee sekin, että kansainväliset esiintyjät ovat aina olleet halukkaita matkustamaan Suomeen asti yhtä ainoaa festivaalikonserttia varten.
– Koskaan ei ole kieltäydytty, kun olen kutsunut, Romppanen kertoo.
Vuosien varrella merkittävä rooli on ollut myös yhteistyöllä, jota Pori Organ -festivaali on tehnyt Pori Sinfoniettan ja Porin filharmonisen kuoron kanssa. Tänä vuonna Pori Sinfonietta ja skotlantilainen urkuri Kamil Mika esittävät 1900-luvun alkuun sijoittuvan Mieczyslaw Surzyñskin urkukonserton, jonka käsikirjoituksen ajateltiin tuhoutuneen tulipalossa, ja joka löydettiin uudelleen vasta 1990-luvulla. Porin Filharmoninen kuoro puolestaan esiintyy avajaiskonsertissa, jossa kuullaan kuoron, urkujen ja lyömäsoitinten yhteistyötä. Uruissa on Juhani Romppanen.
