Satakunnan Yrittäjä -lehti: "Tarvitaanko meitä Suomessa?"
Yrittäjien Juha Leivo nostaa katsetta tutkimuksiin perustuvaan turvepositiivisuuteen ja näkee turpeessa monet mahdollisuudet muuttuneessa maailmassa.
– Turve on suomalainen puhdas ja arvokas luonnonvara, pysähtyy turveyrittäjä ja Honkajoen yrittäjien puheenjohtaja Juha Leivo kertomaan vakavana.
– Honkajoen Yrittäjäyhdistys totesi vuosi sitten, että jotain pitää tehdä turveyrittäjien ahdingon helpottamiseksi ja aloitimme silloin vahvan valtakunnallisen keskustelun turvatuottajien näkökulmasta. Samalla halusimme nostaa esille maaseutujen työpaikat ja kaikki turpeentuotantoon sidonnaiset elinkeinot, summaa Leivo menneitä.
– Saimme asiaamme hyvin kuuluviin ja pääsimme antamaan lausuntomme TEM:n ja MMM:n asettamaan turvetyöryhmään. Koska meidän yrittäjäyhdistyksemme ei halua antaa periksi pidimme maaliskuussa ”Vuosi on kulunut, mitä kuuluu turvetuottajan asialle? -seminaarin Kankaanpäässä. Seminaari osui Ukrainan sodan alle ja pidetyt puheenvuorot sekä keskustelu olivat eteenpäin vievää sekä rakentavaa.
– Suomi on turvetuotantoteknologiassa maailman paras ja tietotaitomme alasta on tehnyt turpeennostamisesta ekologisesti kestävää. On aika ajatella turvepositiivisesti, Juha Leivo näkee tulevaisuuteen.
– Tuntuu edelleen kohtuuttomalta, että arvalla on päätetty turpeen kohtalosta. Turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara ja loppuun käytetty turvemaa ei ole ympäristökatastrofi. Loppuun nostetusta turvetuotantoalueesta saadaan hyvää kasvupohjaa metsille sekä peltoa ruoan tuotantoon. Luonnon kiertokulku jatkuu ja hiiltä sidotaan jälleen. Päätösten pitäisi perustua faktoihin ei arpaan ja väärät päätökset pitää voida muuttaa, Leivo kiteyttää turpeen kohtelun historiaa lainsäädännön rattaissa.
– Mikäli päättäjät ymmärtäisivät todella turpeen tuotannosta ja lukisivat tutkimustuloksia turpeen uusiutuvuudesta ja turpeennoston ympäristövaikutuksista tänä päivänä, ei tätä ongelmaa olisi. Tässä on uhkana, että iso mahdollisuus uudelle turpeen ympärille perustuvalle bisnekselle menetetään ideologian tai ihan vain tietämättömyyden vuoksi.
Kankaanpäässä järjestetyssä seminaarissa Tapio Salminen, Insinööritoimisto Saloy Oy:n vesirakennusinsinööri, piti puheenvuoron ajankohtaisesta ja merkittävästä aiheesta ”Onko turve tulevaisuuden turva”. Seminaarissa Tapio hyvin avasi turpeesta kerrottavia vääristäviä väitteitä, sen tuotannolle asetetuista kohtuuttomista vaateista sekä monesta nyt hukatusta mahdollisuudesta.
– Tutkimusten mukaan turve uusiutuu 42 miljoonaa kuutioita vuodessa ja ahkerimpina nostovuosina turvetta nostettiin kymmenisen miljoonaa kuutiota. Turvemailta laskeutuvan veden vaatimuksena on olla huomattavan fosforivapaampaa kuin vesistöihin laskettava puhdistettu jätevesi. Mahdollisuuksina meillä on turpeesta valmistettava biodiesel ratkaisemaan omavaraisuuttamme.
– Miten kova kriisi maailmalla tarvitaan, että herätään hyödyntämään sitä mitä meillä lähellä on, kysyi Juha Leivo seminaarissa ja kysyy sitä uudelleen.
Ministeri Lintilä lupasi maaliskuussa Ukrainan sodan tuoman energiakriisin alussa aikovansa pitää huolen siitä, että turvetuotanto jatkuu.
– Joidenkin mielestä turpeen käytön vahvistaminen energian tuottamisessa on askel menneisyyteen. Minusta se on askel tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja askel riippumattomuuteen ulkomaan energiasta. Joskus tuntuu, että tehdyillä toimilla ei ole kaadettu turpeen käyttöä vaan suomalaisen turpeentuottajien elinkeino. Suomen käyttämästä energiasta 50 prosenttia tulee Venäjältä ja se ovi pitäisi saada kiinni. Huoltovarmuus on kaikkien suomalaisten oikeus epävarmoina aikoina, Leivo murehtii.
– Päättäjien kertoma epämääräinen kutsu turpeelle energiavarmuusvarastojen täyttäjäksi on kohta, jollei jo nyt, myöhäistä tulevalle lämmityskaudelle. Vielä olemassa oleva turpeen tuotantokapasiteetti on suurelta osin sitoutunut tuottamaan kasvuturvetta kotimaahan, mutta ennen kaikkea kasvaville vientimarkkinoille. Vapaata kalustoa ja työvoimaa on vaikea löytää energiaturpeen nostoon tarvittaessa. Kaiken kaikkiaan hallitus on vaarantanut Suomen huoltovarmuuden ajamalla turpeen varmuusvarastot olemattomalle tasolle.
– AVI ja ELY viivyttävät ja monimutkaistavat ympäristölupahakemuksia mielivaltaisesti sekä hukuttavat yrittäjät enenevään määrään byrokratiaa. Kokonaisvaltaista ymmärrystä ei tunnu riittävän. Turpeella on suuri merkitys elintarviketeollisuudessa kasvuturpeena sekä kuivikkeena ja turvetuotanto elinkeinona on tärkeä suomalaiselle maaseudulle. Emme me voi investoida vuodeksi tai korjata nyt jo kerääntynyttä kunnostusvelkaa parin vuoden vuoksi. Me tarvitsemme tiedon kymmenen vuoden päähän. Tarvitaanko meitä vielä, tarvitaanko suomalaista puhdasta turvetta, Juha Leivo kysyy.
Miia Sjöman