30-vuotiaalla jäähallilla ja Luvian Kiekolla on syytä juhlaan
Jäähallilla on valtava merkitys luvialaiselle yhteisölle.
Pauli Uusi-Kilponen
Luvian jäähalli seisoo kunnostettuna ja taloudellisesti vakaana tontillaan. Muutamassa vuodessa halli saatiin pelastettua konkurssin partaalta ja remontoitua uuteen uskoon.
– Kiitos kuuluu sille valtavalle yli 65 hengen talkooporukalle, tukijoillemme ja huippupelaajille, jotka omalla panoksellaan mahdollistivat tämän kaiken, sanoo Luvian Kiekon puheenjohtaja Santeri Kyrövaara.
Kiitoksia jakaessaan hän nostaa esiin halliyhtiön hallituksen puheenjohtajan Matti Rantasen nimen. Kun tilanne oli synkimmillään, hän pyysi rakennusmestari Rantasen nokkamieheksi pelastusprojektiin.
Hallituksen puheenjohtajana Rantanen pani lähes kaiken uusiksi hallitusta myöten. Sähkösopimukset, maksamattomat jäämaksut, muut saatavat ja hallin omat velat hän paketoi kokonaisuudeksi, joka pala palata hoidettiin kuntoon.
Talouden kuntoon saattamiseen ja halliremonttiin ovat vaikuttaneet myös monet porilaiset huippupelaajat kuten Joel Armia, Jesper Kotkaniemi, Juha Lammikko, Niko Ojamäki, Olli Kaski jne.
Ässä-legenda Veli-Pekka Ketolalla oli suuri vaikutus tukijoiden mukaan saamiseen. Vellulla on sikäli lukkarinrakkautta Luvialle, että hän asuu kesät Luvian-mökillään ja höntsää LuKi:n ikämiehissä aina kuin kiireiltään joutaa.
Viimeksi hallin pohja uusittiin ja kentälle asennettiin joustokaukalo. Siihen saatiin ns. Leader-tukea. Myös pukuhuoneet uusittiin ja hallia kunnostettiin muutenkin.
Jäähallin ylläpito ei ole ilmaista touhua. Eniten varoja nielee sähkö. Kulut pitää kattaa jäämaksuilla. Niitä on kyetty pandemian jälkeen keräämään noin 200 000 euroa vuodessa. Kuluvan vuoden tavoite on 220 000 euroa, ja tavoite nousee jatkossa neljännesmiljoonaan. Tuosta summasta jää puskuria halliyhtiön kassaan. Jo nyt oma pääoma on 30 000 euroa plussan puolella. Luvian jäähallia pidetään koko kesän auki, ja jo useana vuonna käyttäjiä on riittänyt, koska monet muut hallit ovat kiinni.
Jäähallilla on valtava merkitys luvialaiselle yhteisölle. Se on kohtaamispaikka, jossa harjoittelun lisäksi juniorien vanhemmat tapaavat toisiaan, samoin pelikaverit. Luvian Kiekolla on yli 300 aktiivista jääurheilun harrastajaa niin jääkiekossa kuin ringetessä.
– Olen laskenut, että seuramme käyttää jäätä noin tuhat tuntia vuodessa, sanoo Kyrövaara, eli noin puolet kaikesta jääajasta.
Santeri Kyrövaara muistaa hyvin jäähallin avajaiset 6. marraskuuta 1995. Tuolloin Suomen juniorimaajoukkue pelasi Tsekkiä vastaan, ja hän oli innokkaana nassikkana katsomossa.
– Aloitin itse pelaamisen Luvian Kiekossa kuuden ikäisenä, Kyrövaara muisteli.
Tuosta asti hänellä on ollut vahva side seuraan. Seuran edustukseen hän nousi 16-vuotiaana. Hän pelasi myös kaukalopalloa Porin Kärpissä ja saalisti SM-hopeaa.
Santeri Kyrövaara viettää lähes kaiken vapaa-aikansa hallilla. Seuran puheenjohtajuus on vain pieni osa hänen työstään. Hän on mukana muun maussa kolmen eri juniorijoukkueen taustatehtävissä. Lisäksi hänen kontollaan on edustusjoukkueen joukkuejohtajuus. Kyrövaaran omaa jälkikasvua pelaa kolmessa juniorijoukkueessa.
Jääkiekon kakkosdivisioonassa pelaavan edustusjoukkueen lisäksi seuralla on juniorijoukkueet alimmissa ikäluokissa. Sen jälkeen monet nuoret siirtyvät joko Ässien tai Lukon joukkueisiin.
– Ylemmille ikäluokille ei riitä pelaajia lähiseudulta, muistuttaa Kyrövaara.
Paljon kertoo yleisestä tilanteesta sekin, että jopa Lukossa ja Ässissä kahdessa ylimmässä ikäluokassa pelaa paljon muualta, Satakunnan ulkopuolelta, tulleita pelaajia.
Viime lauantaina Luvian hallin 30-vuotista taivalta juhlittiin monilla eri tavoilla. Tyttöjen joukkue pelasi ringetteä, seuran eri ikäluokan pojat ja tytöt sekä ikämies- ja eläkeläiskiekkoilijat ottelivatt laukaisujen tarkkuudessa. Kisat veivät juniorit ja saivat palkinnoksi ilmaisen harjoitusvuoron.
Illan päätti edustusjoukkueen sarjapeli Naantalin VG-62 vastaan.

