Aho: Naton jäsenyys voi olla vain puolustustamme täydentävä osa
Esko Aho, entinen pääministeri ja lukuisten yhtiöiden asiantuntija esitelmöi 24. kuluvaa kuuta Porissa aiheena geopolitiikan haasteet Suomelle.
Pauli Uusi-Kilponen
Esko Aholla on hyvä tuntuma geopoliittiseen tilanteeseemme. Näkökulmaa antavat myös asiantuntijatehtävät lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä. Aho oli pääministerinä, kun Suomi liittyi monien vaiheiden jälkeen Euroopan unioniin 32 vuotta sitten.
EU:n tavoitteet olivat kovat: tulla maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi. Se jäi kuitenkin haaveksi. Myös tavoitteet yhteisestä Euroopasta eivät sellaisenaan ole toteutuneet.
– Jäsenmaat ovat niin kulttuureiltaan kuin taloudeltaan hyvin erilaisia ja toimivat eri sykleillä. Siksi ei Euroopan unionista tullut, eikä tule, samanlaista kuin Yhdysvallat, sanoo Esko Aho.
Ahon mukaan EU voisi hyödyntää jäsenmaiden erilaisuutta, eikä niinkään ajaa niitä vain samaan muottiin.
– Jäsenmaiden eri taloudellinen syklisyys näkyy myös siinä, ettei korkopolitiikka toimi hyvin.
Esimerkiksi nyt EKP nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Suomen näkökulmasta sille ei ollut tarvetta, vaan jopa haittaa, joskin lievää. Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole vastaavia inflaatiopaineita kuten vaikkapa Saksassa.
Hänen mukaansa EU on hävinnyt Yhdysvalloille ja Kiinalle talouden kasvussa. Se näkyy monin tavoin jäsenmaiden taloudessa. Etenkin uuden teknologian, kuten tekoälyn, kehittämisessä ja hyödyntämisessä EU lähtee takamatkalta.
– Työpaikkoja katoaa, sanoo Aho.
Myös poliittinen ilmasto on muuttunut Euroopassa. Populistiset liikkeet ovat vahvistuneet etenkin Saksassa ja Ranskassa. Ahon mukaan taloudellisessa taantumassa käy usein niin, että ääriliikkeet voimistuvat. Hän haluaa korostaa, että muutosten aikajänne taloudessa ja poliittisessa ilmapiirissä on nopeutunut. Entiset rakenteet järkkyvät nopeasti.
– Eikä poliittisella päätöksenteolla kyetä yksin vaikuttamaan esimerkiksi talouden kehitykseen, muistuttaa Aho.
Turvallispolitiikasta puhuessaan Esko Aho nostaa esiin sen, ettei Naton pidä olla, ei Suomelle eikä muillekaan eurooppalaisille jäsenmaille, puolustuksen kivijalka.
– Nato voi olla vain täydentävä osa. Jokaisen jäsenmaan tulisi huolehtia omasta, riittävästä puolustuksestaan. Nyt näin ei ole.
Suomi on oman puolustuksensa osalta mallioppilas, mitä tulee lähes kaikkiin muihin Euroopan maihin. Puolustusmenomme on nousemassa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Karkeasti ottaen tilanne Euroopassa on se, että mitä pidemmällä on Venäjän raja, sen vähemmän maalla on intressejä puolustusmenojen nostamiseen. Jäsenmaiden lupaus on nostaa puolustusmenojen osuus bkt:sta samalle tasolle kuin Suomessa.
– Suomen ja Portugalin kansallinen lähtötilanne on hyvin erilainen puolustuspolitiikassa, muistuttaa Aho.
Suomella on 1 300 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa, kun Portugali on mahdollisimman kaukana lännessä.
Aho pitää järkevänä sitä, että Nato-maat tekisivät enemmän kahdenkeskistä yhteistyötä, jotta voitaisiin välttyä päällekkäisiltä investoinneilta ja toisaalta käyttää yhteiseksi hyväksi kunkin maan vahvuuksia ja materiaalia.
– Hyvästä esimerkistä käy Suomen ja Ruotsin välinen syvenevä puolustusyhteistyö, Aho muistuttaa.
Yhteistyötä tehdään muun muassa operatiivisessa suunnittelussa ja materiaalisessa sekä kalustollisessa yhteistyössä. Kuluvan kuun alussa maat sopivat uudesta raketinheitinyhteistyöstä. Ruotsi hankkii järjestelmiä, Suomi tukee niiden elinkaarihallinnassa ja huollossa sekä koulutuksesta.
Aho luennoi Porissa
Esko Aho luennoi aiheesta "Geopolitiikan haasteet Suomelle" Porin Mies-Laulun talossa torstaina 24.9. kello 18.00. Tilaisuuden järjestää JP27 Perinneyhdistys/Satakunta ja tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 20.9. mennessä sähköpostilla hannu.kyrovaara@gmail.com

