Maa­rit Kaut­to

En­ti­nen Sa­ta­kun­nan maa­kun­ta­joh­ta­ja Pert­ti Ra­ja­la tun­ne­taan myös sel­ko­kie­len ke­hit­tä­jä­nä ja ah­ke­ra­na tie­to­kir­jai­li­ja­na. Elä­ke­päi­vi­nään Ra­ja­la on jul­kais­sut pää­a­si­as­sa his­to­ri­aan liit­ty­viä kir­jo­ja ja joi­ta­kin sel­ko­kir­jo­ja. Kaik­ki­aan Ra­ja­lan te­os­lu­et­te­los­sa on noin 120 jul­kai­sua kun mu­kaan ei ole las­ket­tu sel­lai­sia kir­jo­ja, jois­sa hän on ol­lut mu­ka­na toi­se­na te­ki­jä­nä tai työ­ryh­mäs­sä. Uu­sin kir­ja, köy­hä­lis­tön ties­tä si­säl­lis­so­taan ker­to­va ”Rau­hal­li­nen työ­läi­nen tart­tuu asee­seen”, il­mes­tyy maa­lis­kuun lo­pul­la.

His­to­ri­an ja eri­tyi­ses­ti Suo­men si­säl­lis­so­taan liit­ty­vän ai­ka­kau­den tut­ki­mi­nen on vie­nyt Pert­ti Ra­ja­lan men­nes­sään.

– Tyk­kään pöy­hiä van­haa ai­kaa ja en­nen muu­ta 1900-lu­vun al­ku­puol­ta. Si­säl­lis­so­das­ta on jo yli 100 vuot­ta, mut­ta mi­nul­le se ei ole päät­ty­nyt vie­lä­kään, Ra­ja­la hy­myi­lee ja jat­kaa:

– Olen lu­ke­nut ja kir­joit­ta­nut vuo­den 1918 si­säl­lis­so­dan ta­pah­tu­mis­ta läpi elä­mä­ni. Kiin­nos­tuk­se­ni he­rä­si jo pik­ku­poi­ka­na Tam­pe­reel­la, kun kuun­te­lin tä­ti­ni Hel­mi Haa­pa­sen ker­to­muk­sia ka­pi­nas­ta, ku­ten si­säl­lis­so­taa Tam­pe­reen Amu­ris­sa asu­vien kes­kuu­des­sa kut­sut­tiin. Olen ai­em­min kir­joit­ta­nut ahees­ta sel­ko­suo­mek­si kir­jat Hel­mi Haa­pa­sen si­säl­lis­so­ta ja Si­säl­lis­so­ta sekä yleis­kie­li­set Sa­ta­kun­ta 1918 ja Hel­mi Haa­pa­sen ka­pi­na­kir­ja. Myös Ee­tu Sa­li­nin elä­mäs­tä ker­to­vas­sa kir­jas­sa­ni sekä vii­me vuon­na val­mis­tu­nees­sa Teh­taan­ty­tön ta­ri­nois­sa si­säl­lis­so­ta on läs­nä.

Pert­ti Ra­ja­lal­le Suo­men Kan­sal­lis­kir­jas­ton di­gi­toi­dut sa­no­ma­leh­det ja muut ai­neis­tot ovat suun­na­ton aar­re­ait­ta. Hän kiit­te­lee myös Fin­na.fi -ha­ku­pal­ve­lua, jos­sa on va­paas­ti käy­tet­tä­vis­sä val­ta­va mää­rä hy­vä­laa­tui­sia his­to­ri­aan liit­ty­viä va­lo­ku­via.

– Nau­tin to­del­la van­ho­jen sa­no­ma­leh­tien tut­ki­mi­ses­ta ja olen op­pi­nut ai­ka hy­vin lu­ke­maan nii­den van­haa kir­ja­sin­ta. To­sin Kan­sal­lis­kir­jas­ton si­vuil­la on myös mah­dol­li­suus muun­taa van­hal­la kir­ja­si­mel­la pai­net­tu­ja teks­te­jä ny­ky­kir­ja­si­mel­le. Kään­nök­set ovat täy­sin ym­mär­ret­tä­viä, vaik­ka­kaan ei­vät ai­van sa­tap­ro­sent­ti­sia.

– Kir­jan kir­joit­ta­mi­seen liit­tyy usein myös reis­su­ja Työ­vä­e­nar­kis­toon ja Kan­san Ar­kis­toon. Ja ai­van ää­rim­mäi­sen mie­len­kiin­toi­nen läh­de ovat si­säl­lis­so­dan jäl­kei­set val­ti­o­ri­ko­soi­keu­den ak­tit. Ne kuu­lus­te­lu­pöy­tä­kir­jat löy­ty­vät kaik­ki di­gi­toi­tui­na. To­sin nii­tä pi­tää kat­soa tie­tyl­lä ta­val­la kriit­ti­ses­ti ja var­mis­taa asi­oi­ta toi­sis­ta läh­teis­tä jos mah­dol­lis­ta. Hy­viä tie­to­läh­tei­tä ovat li­säk­si Sa­ta­kun­nan sos.dem. pii­rin ko­kous­pöy­tä­kir­jat sekä työ­vä­e­nyh­dis­tys­ten his­to­rii­kit.

Ra­ja­lan mu­kaan his­to­ri­an tut­ki­mi­nen on erään­lais­ta pa­la­pe­lin ko­ko­a­mis­ta ja tut­ki­mus­ret­kei­lyä.

– Saat ar­kis­tos­ta jon­kun kan­si­on ja alat pen­ko­maan, mitä siel­tä löy­tyy. Ja sit­ten kun löy­tyy jo­tain ja tun­tee, et­tä tätä ei ole mo­ni­kaan ai­kai­sem­min kek­si­nyt, se on sel­lai­nen jä­ri­syt­tä­vän hie­no het­ki.

Ra­ja­la nau­raa, et­tä jos vai­mol­ta ky­sy­tään, his­to­ri­an pen­ko­mi­nen vie ai­kaa ai­van lii­kaa.

– Tä­män uu­sim­man kir­jan pa­ris­sa puur­sin kak­si vuot­ta. Vä­lil­lä on mu­ka­via vaa­rit­ta­mis­hom­mia ja reis­su­ja, mut­ta kun up­pou­dun his­to­ri­an maa­il­maan, vie­räh­tää sii­nä hel­pos­ti koko päi­vä.

Uu­des­sa kir­jas­saan Ra­ja­la poh­tii sitä, mikä sai rau­hal­li­sen ja kun­nol­li­sen työ­mie­hen ja työ­läis­nai­sen tart­tu­maan asee­seen vuon­na 1918? Mitä ta­pah­tui, et­tä Suo­men kan­sa pää­si ja­kau­tu­maan niin räi­ke­äs­ti kah­tia? Mikä mu­ren­si us­kon par­la­men­taa­ri­seen muu­tok­seen ja joh­ti koh­ti ka­pi­naa?

Sa­ta­kun­nan köy­hä­lis­tön mie­li­a­lo­jen ke­hi­tys­tä suur­la­kos­ta si­säl­lis­so­taan käy­dään läpi po­ri­lai­sen So­si­a­li­de­mok­raat­ti-leh­den ker­to­ma­na. So­si­a­li­de­mok­raa­tin kir­joi­tuk­sia seu­ra­taan myös si­säl­lis­so­dan ai­ka­na ai­na 12.4.1918 as­ti, jol­loin vii­mei­nen leh­ti il­mes­tyi. Esil­lä on myös pu­nais­ten epä­toi­voi­nen pako Po­ris­ta ja Sa­ta­kun­nas­ta koh­ti Ve­nä­jää.

– Kir­ja he­rät­tää poh­ti­maan, voi­ko ny­ky­ään­kin vä­ki­val­ta yh­teis­kun­taa vas­taan kas­vaa, ja jopa si­säl­lis­so­ta vie­lä syt­tyä Suo­mes­sa? Maam­me kah­ti­a­ja­os­ta pu­hu­taan ja mo­net ko­ke­vat sen ole­van uh­ka yh­teis­kun­nan rau­hal­li­sel­le ke­hi­tyk­sel­le, Ra­ja­la miet­tii.

Seu­raa­va kir­ja­kin on Ra­ja­lal­la jo työn al­la.

– Mi­nua kiin­nos­taa ko­vas­ti So­si­a­li­de­mok­raa­tin pää­toi­mit­ta­ja­na ja toi­mi­tus­sih­tee­ri­nä vuo­si­na 1906–1917 toi­mi­neen Juho Rai­ni­on elä­mä, kir­joi­tuk­set ja ta­pah­tu­mat, jot­ka joh­ti­vat hä­nen van­git­se­mi­seen­sa ja sur­maa­mi­seen­sa Po­rin Raa­ti­huo­neen kel­la­ris­sa. Rai­ni­o­han ei osal­lis­tu­nut pu­nais­ten toi­min­taan, mut­ta hä­net sur­mat­tiin sii­tä huo­li­mat­ta, Ra­ja­la to­te­aa.