Kirjurinluotoon oli vähällä rakentua monitoimitalo jo 1990-luvulla – Rauno Nummisella on arkkitehtitoimiston piirustukset yhä tallessa
Maarit Kautto
”Tuhannen neliön puunkäytön ja osaamisen mallirakennus, jossa on kokous- ja toimistotiloja ja sauna. Tilat sopivia eri alojen tilaisuuksiin ja näyttelyihin. Kustannusarvio 7 miljoonaa markkaa.” Näin kunnianhimoinen suunnitelma oli Puu-Suomi Satakunta -yhdistyksellä vuonna 1995.
– Porin kaupunki oli lupaillut rakennukselle paikan Raatimiehenluodosta, läheltä nykyistä Areenaa ja suunnitelma oli jo varsin pitkällä, kunnes se lopulta kuitenkin osoittautui liian haastavaksi pienelle yhdistykselle. Nyt, kun Kirjurinluotoon ollaan puuhaamassa saunarakennusta ja on puhuttu myös hotellista, niin on hyvä hetki nostaa nuo vanhat suunnitelmat esiin. Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n piirustukset ovat edelleen täysin toteuttamiskelpoiset, luvialainen Puu-Suomi Satakunta ry:n puheenjohtaja, metsätalousneuvos Rauno Numminen toteaa.
Puunkäytön mallitaloidean takana oli Puu-Suomi -hanke, jonka jälkimainingeissa, ensimmäisenä Suomessa, perustettiin Puu-Suomi Satakunta -yhdistys puunkäytön puolestapuhujaksi maakunnassa. Silloisessa Metsälautakunnassa koulutuspäällikkönä työskennellyt Rauno Numminen valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoitaa edelleen.
– Tuolloin, lähes 30 vuotta sitten, pohdiskelin, että jos emme tee mitään, kuolee Puu-Suomi -hankkeen aikaansaama innostus pian omaan sauhuunsa. Silloin syntyi idea puunjalostushankkeesta, joka olisi puunkäytön mallitalo. Silloinen kaupungin kaavoituspäällikkö Olavi Mäkelä lupasi yhdistykselle, että talolle kyllä löytyisi paikka, jos se toteutuisi. Alustavasti paikkaa katsottiin nykyisen Areenan läheltä.
– Keskustelimme Jyrki Kankaan kanssa, että rakennus voisi toimia myös Pori Jazzin esiintyjien ja tiedotusvälineiden edustajien tukikohtana.
– Taloon oli tarkoitus tulla hirsiseinät. Silloisen Outokummun kanssa neuvottelimme, että katto tehtäisiin kuparista. Kokemäen Kiviveistämön kanssa suunnittelimme rakennukseen sokkelia tai jopa kokonaista seinää kivestä.
– Rakentamisesta neuvottelimme paikallisten oppilaitosten kanssa. Ajatuksena oli, että ainakin joiltain osin rakentamista voitaisiin toteuttaa opinnäytetyönä. Ideana oli myös, että puun käytön osaajat ja ammattilaiset olisivat voineet saada taloon esille omia tuotteitaan. Näin ainakin osan kustannuksista olisi voinut saada lahjoituksina, Numminen muistelee ja jatkaa:
– Aikoinaan tämä pienen yhdistyksen suuri hanke sai jopa valtakunnallista huomiota.
Tapahtumataloon oli suunniteltu hirsiseinät ja kuparikatto.
Puu-Suomi Satakunta -yhdistys toimii edelleen. Yhdistyksellä on parisenkymmentä jäsentä, yksityishenkilöiden lisäksi myös muutama puualan yritys.
– Yhä haluamme levittää puunkäytön ilosanomaa. Välitämme jäsenillemme tietoa puualan tapahtumista Suomessa ja olemme mukana valtakunnallisen yhteiselimen toiminnassa. Teemme lisäksi yhteistyötä Satakunnan Metsänomistajien kanssa, jonka puheenjohtaja myös olen.
Rauno Nummisen mukaan Satakunnassa on noin 30 000 metsänomistajaa ja mittavaa puunjalostusta. Puunkäytön mallitalo olisi yhä ajankohtainen.
– Kaupunginjohtajalle on piirustukset toimitettu ja aion ottaa yhteyttä myös erääseen kansanedustajaamme. Jos hanke lähtisi uudelleen tulille, olisin valmis olemaan mukana sen eteenpäinviemisessä ja ideoinnissa, Numminen summaa.