Korsi-säätiön Matti Saustila saa tehdä töitä ihmisten kanssa ja rakentaa hyviä hankkeita
Samu Vahteristo, UR
Korsi-säätiö täyttää näinä aikoina kolme vuotta ja säätiön toimitusjohtaja Matti Saustila on tyytyväinen aloitukseen.
– Ensimmäinen vuosi meni rakentaessa toimintaperiaatteita ja varainhoitoa. Viimeiset kaksi vuotta olemme saaneet toimintaa hyvin käyntiin ja meidät jo Satakunnan tunnetaan.
Korsi-säätiö perustettiin, kun Eurajoen Säästöpankki liittyi OmaSP-pankkiin ja pitkän historian aikana kertynyt pääoma haluttiin jättää maakuntaan. Säätiö hallitsee ja sijoittaa omaisuutta ja käyttää vuosittain tuottoja erilaisiin kohteisiin.
– Ulkopuoliset ajattelevat, että Satakunta on pieni maakunta ja ei tänne mitään tarvita. Olemme täällä itsekin vähän vaatimattomia ja tyydytään vähään. Korsi-Säätiön juttu on ennen muuta elinvoimaisuus ja siihen panostaminen erilaisin keinoin.
Satakuntaa pidetään hiipuvana maakuntana, jossa väki ikääntyy ja muuttaa pois.
– Me taistelemme ennusteita vastaan. Haluamme luoda seudulle positiivista virettä, Saustila alleviivaa.
Korsi-säätiö toimii ensisijaisesti samoilla seuduilla, missä Eurajoen Säästöpankkikin, eli Rauman, Eurajoen ja Porin seutukunnissa.
Säätiön osallistumisessa erilaisiin hankkeisiin on kolme erilaista tapaa. Yksi niistä tuli julkisuuteen pari viikkoa sitten, kun Korsi-säätiö oli yhtenä kolmesta osapuolesta mukana varmistamassa Pori Jazzin vahvaa tulevaisuutta.
– Pori Jazz on hyvä esimerkki siitä, miten olimme alusta asti mukana suunnittelmassa hanketta. Pori Jazz on säätiön historian suurin projekti euroissa ja myös vaikuttavuudeltaan. Jazz jättää Satakuntaan noin 30 miljoonaa vuosittain ja on vaikea keksiä tapaa millä pystyisi tekemään yhtä suuren vaikutuksen alueemme elivoimaisuuteen, Saustila luettelee.
Toinen tapa on olla mukana jonkin kumppanin ehdottamassa hankkeessa.
– Rauman seudulla olemme esimerkiksi vahvasti mukana Seaside Campus -hankkeessa, jossa opiskelijat, oppilaitokset ja työnantajat saatetaan yhteen ja tavoitellaan Suomen parhaita malleja oppia ja kehittyä työelämän osaajina ja tällöin tavoiteltu positiivinen osaamiskierre luo kilpailuetua alueen yrityksille, koulutuksen tarjoajille ja opiskelijoille.
Kolmantena tapana on pienavustukset, joita erilaiset toimivat voivat hakea toimintaansa.
– Pienavustuksilla on iso vaikuttavuus suhteessa rahamäärään. Painopiste esimerkiksi urheilussa on junioritoiminnssa, mutta yhtä lailla paljon tuetaan ikäihmisten aktiivisuutta. Monessa tapauksessa huomaa että rahaa toimintaan ei ole ja silloin avustuksella on iso merkitys.
Pienavustuksia myönnetään neljä kertaa vuodessa, joten hakemuksia on mahdollista laittaa jatkuvasti. Säätiön nettisivuilla on ohjeet hakemiseen sekä määrittelyt millaisiin hankkeisiin avustusta myönnetään.
Saustila on asunut Raumalla 24 vuotta, mikä ei ole ihan puolta elämästään. Syksyn tummenevissa illoissa jäähalli kutsuu säännöllisesti, mutta onko rinnassa Lukko vai Pata?
– Aina kun Lukko pelaa on juhlapäivä ja Lukon puolella ollaan. Paitsi kun vastassa on Pata. Silloin Ässät on tärkein. Valitettavasti viime aikoina on saanut seurata savu korvista Lukko-Ässät-pelejä, mutta tunnetta pitää olla, Saustila nauraa.
Siirtyminen pankkimaailmasta koko siihenastisen työuran jälkeen säätiön yhden hengen toimistoon on ollut iso muutos.
– Kun Eurajoen Säästöpankin yhdistyminen OmaSP:iin toteutui, olin ollut melkein 30 vuotta pankkiuralla ja siitä toimitusjohtajana 20 vuotta. Matkan varrella maailma on muuttunut, sääntelyn ja hallinnon osuus on kasvanut eikä toiminta enää ollut sellaista mistä pidän eli ihmisen kanssa töiden tekemistä.
Vaikka yhden hengen toimisto on hiljainen, niin Saustilan päivät kuluvat erilaisissa tapaamisissa joko verkossa tai läsnä.
– Aikani menee tapaamisiin. Eri verkostot ottavat yhteyttä ja esittelevät hankkeitaan. Kunnat ja muut yhteisöt ovat myös tärkeä sektori toiminnassa. Nyt saan olla ihmisen kanssa ja tehdä sellaista työtä mistä pidän, Saustila kiittää.