Tuu­li­la­si­va­hin­ko­ja sat­tuu maa­lis–huh­ti­kuus­sa noin 30 pro­sent­tia kes­ki­mää­räis­tä enem­män, sel­vi­ää Lä­hi­Ta­pi­o­la Län­si-Suo­men ti­las­tois­ta. Vau­ri­on no­pe­al­la kor­jaut­ta­mi­sel­la voi sääs­tää sa­to­ja eu­ro­ja eri­tyi­ses­ti uu­dem­mis­sa au­tois­sa.

Ke­vät on ai­na ol­lut tuu­li­la­si­va­hin­ko­jen se­son­ki­ai­kaa, mut­ta nyt län­si­suo­ma­lais­ten au­toi­li­joi­den on syy­tä ol­la eri­tyi­sen tark­ka­na. La­si­va­hin­got ni­mit­täin ai­heut­ta­vat juu­ri tä­hän ai­kaan vuo­des­ta to­den­nä­köi­sim­min har­mai­ta hiuk­sia seu­dun teil­lä mat­kaa­vil­le.

Lä­hi­Ta­pi­o­la Län­si-Suo­men vuo­sien 2023–2025 va­hin­ko­ti­las­to­jen mu­kaan tuu­li­la­sin kor­jauk­seen tai vaih­toon joh­ta­via va­hin­ko­ja sat­tuu maa­lis–huh­ti­kuus­sa noin 30 pro­sent­tia kes­ki­mää­räis­tä enem­män. Vä­hä­va­hin­koi­sim­paan kuu­kau­teen ver­rat­tu­na se­son­ki­a­jan va­hin­ko­mää­rät ovat pe­rä­ti kak­sin­ker­tai­sia.

Yh­ti­ön kor­vaus­joh­ta­ja Vil­le Sam­po­lah­den mu­kaan il­mi­ö­tä se­lit­tä­vät pin­ta-alal­taan yhä suu­rem­pien ja en­tis­tä ohu­em­mik­si muut­tu­nei­den tuu­li­la­sien li­säk­si tei­den heik­ke­ne­vä kun­to ja kit­ka­ren­kai­den suo­si­on kas­vu.

– Il­mas­ton­muu­tok­sen li­sää­mät ai­lah­te­le­vat säät run­no­vat tei­tä yhä huo­nom­paan kun­toon ja paik­kauk­set sekä hie­koi­tus ovat li­sään­ty­neet. Nämä yh­des­sä li­sää­vät ir­to­ki­vi­ai­nek­sen mää­rää eri­tyi­ses­ti ke­vään kyn­nyk­sel­lä. Ir­to­ki­vet puo­les­taan tart­tu­vat nas­ta­ren­kai­ta her­kem­min kit­ka­ren­kai­siin nii­den ku­min peh­mey­den vuok­si. Siel­tä ne va­li­tet­ta­van usein pää­ty­vät ta­ka­na aja­van tuu­li­la­siin.

Tuu­li­la­sin kor­jauk­seen tai vaih­toon joh­ta­via va­hin­ko­ja sat­tuu yh­ti­ön ti­las­to­jen mu­kaan vuo­sit­tain noin 3 300 kap­pa­let­ta. Kor­vauk­sia va­hin­gois­ta mak­se­taan vuo­des­sa noin 1,4 mil­joo­naa eu­roa. Va­hin­ko­mää­rä on kas­va­nut run­saat 20 pro­sent­tia ja mak­se­tut kor­vauk­set noin 30 pro­sent­tia vuo­des­ta 2023 vuo­teen 2025.

Hel­poin kei­no vält­tyä la­si­va­hin­gol­ta ko­ko­naan on tur­va­vä­leis­tä ja ajo­ta­vas­ta huo­leh­ti­mi­nen. Näin voi suo­jel­la myös mui­den tiel­lä liik­ku­vien tuu­li­la­se­ja.

– Kun pi­tää hie­man nor­maa­lia rei­lum­man etäi­syy­den edel­lä aja­vaan, len­tä­vät ki­vet ja nas­tat eh­ti­vät las­keu­tua ta­kai­sin tien pin­taan. Vas­taa­vas­ti ohi­tus­ti­lan­teis­sa on en­nen omal­le kais­tal­le pa­laa­mis­ta hyvä odot­taa, et­tä ohi­tet­ta­va ajo­neu­vo nä­kyy taus­ta­pei­lis­sä, Sam­po­lah­ti vink­kaa.

Myös ko­via kiih­dy­tyk­siä ja no­pei­ta oh­jaus­liik­kei­tä kan­nat­taa Sam­po­lah­den mu­kaan vält­tää, sil­lä ne ir­rot­ta­vat hel­pos­ti ki­viä tien pin­nas­ta. Tur­va­vä­lit ja rau­hal­li­nen ajo­ta­pa myös li­sää­vät lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta yli­pää­tään.

Jos kivi tai nas­ta kai­kes­ta huo­li­mat­ta yl­lät­tää, ei kor­jauk­sen kans­sa kan­na­ta ai­kail­la.

– Jos va­hin­koa ei käy vä­lit­tö­mäs­ti kor­jaut­ta­mas­sa, voi is­ke­mä le­vi­tä ja lo­pul­ta joh­taa koko la­sin vaih­ta­mi­seen. Uu­dem­mis­sa, pal­jon tuu­li­la­si­tek­niik­kaa si­säl­tä­vis­sä au­tois­sa tämä voi tar­koit­taa sa­ta­sen kor­jauk­sen muut­tu­mis­ta tu­han­nen eu­ron la­sin­vaih­dok­si, muis­tut­taa Sam­po­lah­ti.

Tuu­li­la­siin liit­ty­vät ris­kit ei­vät kui­ten­kaan ole ai­no­as­taan ra­hal­li­sia.

On­net­to­muus­tie­toins­ti­tuu­tin (OTI) ti­las­to­jen mu­kaan tuu­li­la­sin puut­teel­li­nen kun­to, li­kai­suus tai häi­käi­syn mah­dol­li­suus esiin­tyi joka kol­man­nes­sa hen­ki­lö- tai pa­ket­ti­au­tol­la aje­tus­sa kuo­le­maan joh­ta­nees­sa on­net­to­muu­des­sa vuo­si­na 2013–2022.

– Sä­röy­ty­nyt tai hal­ke­a­mil­la ole­va tuu­li­la­si voi vä­hen­tää au­ton tur­val­li­suut­ta ko­la­ri­ti­lan­tees­sa. Vi­al­li­nen tuu­li­la­si voi vai­kut­taa sekä ka­me­raan pe­rus­tu­vien tur­va­lait­tei­den et­tä tur­va­tyy­nyn toi­min­taan. Tuu­li­la­sin kun­nos­ta huo­leh­ti­mal­la voi siis par­haas­sa ta­pauk­ses­sa sääs­tää ton­nin li­säk­si jopa hen­gen, Sam­po­lah­ti ki­teyt­tää.