Metallinkierrätys on Suomessa huipputasoa – Luvialainen Lännen Romu kierrättää lähes kaiken
Kuparin hinta pysyy vahvana sähköistymisen ansiosta.
Maarit Anttila
Kuorma-auton lavalta rysähtää asfalttikentälle kasa metalliromua. Hetken kuluttua se on jo matkalla kohti lajittelua ja edelleen sulattamoihin. Suomessa metallinkierrätys toimii tehokkaasti, mutta aivan täydelliseen tulokseen ei päästä, kertoo Lännen Romun toimitusjohtaja Ville Kräkin.
– Kierrätysaste on meillä 99 prosenttia. Se on yksi alan korkeimmista luvuista Euroopan mittakaavassa, hän sanoo.
Luvialla toimiva Lännen Romu ostaa ja kierrättää romumetallia Satakunnassa ja koko länsirannikolla. Yritys käsittelee kaikkia metallilajeja, mutta sen erityisosaamista on kaapelin käsittely. Siitä syntyvä granuloitu kupari toimitetaan sulatettavaksi ja se päätyy teollisuuden käyttöön ympäri maailmaa.
Lännen Romun asiakkaita ovat yritysten ja yhteisöjen lisäksi myös kuluttajat. Romumetallin ohella yritys kierrättää romuautoja.
– Yksinkertaisimmillaan niin, että asiakas tuo tuohon peräkärryllä tavaraa ja me punnitsemme.
Romua noudetaan myös suoraan yrityksistä ja maatiloilta. Suomalaisilla tiloilla riittää edelleen vanhaa tavaraa. Kräkin arvelee sen johtuvan siitä, että sotienjälkeinen niukkuudessa elänyt sukupolvi on pannut talteen kaiken mahdollisen.
– Nyt kun tiloja siirtyy perikunnille, on huomattu, että romustakin saa rahaa.
Tyypillisiä romueriä ovat juuri maatalousromut ja yritysten lavantyhjennykset. Yksittäisen lastin arvo vaihtelee yleensä viidenkympin ja tuhannen euron välillä.
– Jos romua kertyy 40 tonnia, se vastaa maatilalla jo pienen kattoremontin hintaa.
Romumetallin hinta seuraa maailmanmarkkinoita. Tällä hetkellä markkina on Kräkinin mukaan poikkeuksellisen ailahteleva.
– On pelko, että laivarahdit kallistuvat maailmalla tapahtuvien yhteenottojen takia. Osa romusta viedään ulkomaille, ja rahdin nousu heijastuu suoraan hintoihin.
Luvialla toimivan Lännen Romun erikoisosaamista on kaapelin käsitteleminen, jolla tuotetaan kuparia kotimaiselle teollisuudelle. "Murskatusta kaapelista kupari erotellaan puhtaaksi jakeeksi", kertoo toimitusjohtaja Ville Kräkin. Kuva: Maarit Anttila
Kuparin hinta on kuitenkin pysynyt ylhäällä. Taustalla on sähköistymisen megatrendi: kuparia tarvitaan datakeskuksissa, sähköautojen akuissa ja sähköverkon laajennuksissa.
– Hinta heittelee päivittäin, mutta se on ollut pitkään ennätyskorkealla eli jos kuparia löytyy, nyt se kannattaa kierrättää, Kräkin vinkkaa.
Kuparia on esimerkiksi sähköjohdoissa, sähkökeskusten liittimissä ja vanhoissa vesiputkissa.
Romumetallin kierrätyksen liikevaihto on Suomessa yli miljardin luokkaa. Ala on kasvava, Kräkin sanoo.
– Kilpailua tulee koko ajan lisää. Valitettavasti mukana on myös toimijoita, joiden vastuullisuus ei ole kunnossa. Liikenteessä on monenlaisia romunkerääjiä, Kräkin huomauttaa.
Hän sanoo, että yritysten on pystyttävä osoittamaan koko toimitusketjun vastuullisuus – ja se koskee myös yritystä, joka romumetallin kierrättää.
– Kaikki hyödynnettävissä oleva pitää hyödyntää. Siihen suuntaan mennään koko ajan.
Vaikka metallin kierrätysaste on yrityksessä jo 99 prosenttia, aina voi ja pitää toimitusjohtajan mukaan kehittää.
Lännen Romu on osa Kajaanissa toimivaa Kajaanin Romu -konsernia. Sillä on toimintaa myös Ilmajoella.
Murskatusta piirikorttiromusta erotellaan Luvialla jalometallit, kertoo Lännen Romun toimitusjohtaja Ville Kräkin. Kuva: Maarit Anttila
Kevät on perinteisesti aikaa, jolloin nurkkia siivotaan – ja se näkyy romubisneksessä.
– Kun lumet sulavat ja aurinko alkaa paistaa, ihmiset aktivoituvat. Siivotaan varastoja ja mietitään ehkä uuden auton hankintaa.
Pitkään jatkunut talouden alamäki näkyy myös kierrätysalalla.
– Pienikin piristyminen tuntuisi nopeasti, Kräkin sanoo.
– Syntyisi enemmän romua, romutettavia autoja, rakennettaisiin uutta ja korjattaisiin vanhaa. Teollisuus tuottaisi enemmän tavaraa, ja sivuvirtoja syntyisi lisää, hän summaa.

