Lisääkö pitkä jäätalvi kalakuolemia?
Maarit Kautto
Talven pakkasjakso oli kireä ja jääkerros on paksu niin merellä kuin sisävesilläkin. On herännyt huoli siitä, kuoleeko kaloja runsain määrin hapenpuutteeseen jääkerroksen alla ennen kuin kevät koittaa?
Kysyimme asiaa Kalatalouden Keskusliiton erityisasiantuntija Tapio Gustafssonilta.
– Ensin on todettava, että pitkiä pakkasjaksoja ja paksuja jääkerroksia on ollut ennenkin. Viime vuosina niitä on vain ollut vähemmän ja olemme tottuneet siihen, että meri on monin paikoin avoinna koko talven. Kalakuolemia ei niinkään tapahdu merellä, koska matalista lahdistakin kalat pääsevät uimaan tarvittaessa syvempään veteen.
– Sen sijaan pienehköissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja lammissa kaloja voi menehtyä hapenpuutteeseen paksun jääkerroksen alla. Reheviin järviin tai lampiin kertyy syksyllä runsaasti kuollutta kasvimassaa, jonka hajottamiseen mikrobit käyttävät happea ja se on kaloilta pois. Jos jääkausi jatkuu pitkään, saattaa happi loppua. Tällaista on kyllä tapahtunut.
– Olen itse nähnyt tapauksen, jossa järveen laski pieni puro tuoden hieman hapekasta vettä. Kalat kerääntyivät viimeisenä toivonaan puron suulle ja keväällä niitä sitten löydettiin sieltä suuri määrä kuolleina, Gustafsson kertoo ja jatkaa:
– On vaikea etukäteen ennustaa, tapahtuuko jossain kalakuolemia vai ei. Tilannehan paljastuu vasta jäiden sulaessa. Mutta riski on aina kyllä olemassa.

