San­na Jääs­ke­läi­nen

Sa­ta­kun­ta­lai­nen tal­vi on ar­vaa­ma­ton, moni liu­kas­tuu ja sa­tut­taa it­sen­sä. Osa me­nee lää­kä­riin, louk­kaan­tu­nut koh­ta tut­ki­taan ja jos mur­tu­mia ei ole, mää­rä­tään ki­pu­lää­ket­tä. Osa kär­sii ko­to­naan ja odot­taa, et­tä ai­ka pa­ran­taa.

– Mut­ta ajan tai ki­pu­lääk­keen on vai­kea pa­ran­taa ke­hoa, jos se on men­nyt vir­he­a­sen­toon, sa­noo ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaa­ja Jou­ni Koi­vu­mä­ki.

Hän ja hä­nen kol­le­gan­sa toi­vo­vat­kin, et­tä ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaus saa­tai­siin yh­dek­si len­kik­si hoi­to­ket­juun lää­kä­rin ja fy­si­o­te­ra­peu­tin vä­liin.

– 1,9 mil­joo­naa ih­mis­tä kär­sii tuki- ja lii­kun­ta­e­lin­sai­rauk­sis­ta, jo­ten oli­si syy­tä saa­da tämä myös vi­ral­li­ses­ti so­teen. Saa­tai­siin myös apua hoi­ta­ja­pu­laan. Ja fy­si­o­te­ra­pi­as­ta sai­si pa­rem­man avun ja kun­tou­tuk­sen, jos vir­he­a­sen­not oli­si en­sin kor­jat­tu, hän sa­noo.

Lää­kä­riä ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaa­ja ei lei­ki.

– Oh­jaan asi­ak­kaan en­sin lää­kä­ril­le, jos hä­nel­lä on sel­lai­nen vai­va, jos­sa voi ol­la taus­tal­la jo­kin sai­raus. Esi­mer­kik­si mur­tu­ma­e­päi­lyt täy­tyy ku­va­ta tai puu­tu­nees­ta kä­des­tä tut­kia, et­tei taus­tal­la ole sy­dä­men häi­riö, Koi­vu­mä­ki ker­too.

Kun asi­a­kas tu­lee ka­le­va­lai­sen jä­sen­kor­jaa­jan vas­taa­no­tol­le, en­sim­mäi­sek­si kar­toi­te­taan ter­vey­den­ti­la ky­se­lyl­lä, mut­ta myös kat­seel­la.

– Luen ke­hoa. Esi­mer­kik­si si­nus­ta näen, et­tä olet vään­tä­nyt nilk­ka­si ja kä­ve­lyn vir­he­a­sen­to on joh­ta­nut lan­ti­on kal­lis­tu­mi­seen toi­sel­le puo­lel­le ja her­mo­pu­ris­tuk­seen, Koi­vu­mä­ki häm­mäs­tyt­tää lonk­ka­ki­vus­ta jo jon­kin ai­kaa kär­si­neen toi­mit­ta­jan.

Koivumäkih hoitaa tässä 15-vuotiaan pojan hyppääjän polvi -oireyhtymää. Hän kertoo, että hoidon jälkeen asiakas pääsi kivuitta kyykkyyn.

Po­ri­lai­nen Jou­ni Koi­vu­mä­ki on ka­le­va­lai­sen jä­sen­kor­jauk­sen mes­ta­ri ja kou­lut­ta­ja. Hän on teh­nyt ka­le­va­lais­ta jä­sen­kor­jaus­ta vuo­des­ta 2007 pää­toi­mi­ses­ti.

– Asi­ak­kai­ta on täs­sä ajas­sa ol­lut yli 3 500 ja hoi­to­ja ker­ty­nyt noin 15 000 ker­taa, hän las­kes­ke­lee.

Koi­vu­mä­ki kiin­nos­tui hoi­to­muo­dos­ta vuon­na 2005 työs­ken­nel­les­sään elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­des­sa.

– Olin kär­si­nyt mo­net vuo­det sel­kä­vai­vois­ta. Ko­kei­lin eri­lai­sia hoi­to­ja ja et­sin pit­kään hoi­to­muo­toa, joka se­lit­täi­si syyn sel­kä­ki­pui­hi­ni. Lo­pul­ta löy­sin it­se­ni ka­le­va­lai­ses­ta jä­sen­kor­jauk­ses­ta. Se aut­toi ja niin­pä läh­din myös kou­lut­tau­tu­maan alal­le.

Vuon­na 2008 Koi­vu­mä­ki sai Ka­le­va­lai­sen jä­sen­kor­jaa­ja -ni­mik­keen käyt­tö­oi­keu­den ja Ka­le­va­lan­päi­vä­nä vuon­na 2013 hä­nel­le myön­net­tiin Mes­ta­rin ar­vo. Hän on toi­mi­nut yli kym­me­nen vuot­ta ka­le­va­lai­sen jä­sen­kor­jauk­sen kou­lut­ta­ja­na ja kuu­luu myös Kan­san­lää­kin­tä­seu­ran ja Ka­le­va­lai­nen kan­san­pa­ran­nus -sää­ti­ön hal­li­tuk­siin.

Koi­vu­mä­ki ker­too, et­tä hä­nen ko­ke­muk­sen­sa pe­rus­teel­la yli 90 pro­sent­tia sel­kä­vai­vois­ta joh­tuu tuki- ja lii­kun­ta­e­lin­ten vir­heel­li­ses­tä asen­nos­ta.

– Sik­si oli­si syy­tä ai­na kaa­tu­mi­sen, pu­to­a­mi­sen ja mui­den trau­ma­ti­lan­tei­den jäl­keen tar­kis­taa oman ke­hon asen­to. Esi­mer­kik­si nil­kan nyr­jäh­dys saat­taa vai­kut­taa kan­ta­luun vir­heel­li­seen asen­toon, jol­loin poh­je­luu liu­kuu alas­päin muut­ta­en pol­vi­ni­ve­len asen­non ja vai­kut­ta­en si­ten lonk­ka­ni­ve­len asen­toon. Lonk­ka­ni­ve­len ja kan­ta­luun vir­he­a­sen­to yh­des­sä saat­ta­vat ly­hen­tää ky­sei­sen raa­jan, jol­loin lan­ti­o­ko­ri kal­lis­tuu ly­hy­em­mäl­le ja­lan puo­lel­le. Kun lan­ti­o­ko­ri kal­lis­tuu, niin yleen­sä kak­si alin­ta lan­ne­ni­ka­maa kal­lis­tu­vat mu­ka­na ra­ken­ta­en sko­li­oo­sin, jon­ka seu­rauk­se­na ni­ka­mien vä­lis­sä ole­vat her­mot voi­vat jää­dä pu­ris­tuk­siin. Täl­lä voi ol­la mo­nen­lai­sia seu­rauk­sia ke­hos­sa, sil­lä ni­ka­ma­vä­leis­tä läh­tee mo­to­ri­sia her­mo­käs­ky­jä si­sä­e­li­mil­le. On­gel­mat voi­vat yl­tää jopa lap­sen saa­mi­sen vai­keuk­siin tai pu­ren­taan.

Jou­ni Koi­vu­mä­ki ker­too esi­mer­kin on­nis­tu­nees­ta hoi­dos­ta, jos­sa 11-vuo­ti­as tyt­tö pää­si eroon ko­ko­nais­val­tai­sis­ta ki­vuis­ta. Tämä ta­paus on pääs­syt mu­kaan Ka­le­va­lai­nen kan­san­pa­ran­nus -sää­ti­on jul­kai­se­maan kir­jaan Tais­te­lua ki­pu­jen kans­sa. Tyt­tö oli ol­lut pa­has­sa ko­la­ris­sa ja nä­en­näi­ses­ti toi­pu­nut sii­tä, mut­ta al­koi kär­siä ko­vis­ta ki­vuis­ta. Nii­den syi­tä ei löy­det­ty, mut­ta ty­töl­le mää­rät­tiin suu­ret mää­rät ki­pu­lääk­kei­tä. Hä­nen äi­tin­sä oli kiin­nos­tu­nut ka­le­va­lai­ses­ta jä­sen­kor­jauk­ses­ta ja niin­pä tyt­tö tuli Koi­vu­mä­en hoi­det­ta­vak­si kou­lu­tus­ti­lai­suu­teen. Kol­men hoi­to­ker­ran jäl­keen tyt­tö oli kun­nos­sa, ryh­ti suo­ris­tu­nut ja ki­vut pois­sa. Tämä on yh­te­nä esi­merk­ki­ta­pauk­se­na myös se­mi­naa­ris­sa, jos­ta on vi­de­o­tal­len­ne osoit­tees­sa https://kan­san­laa­kin­ta­seu­ra.fi/me­dia/vi­de­ot/tu­les-se­mi­naa­ri-2020/ (ai­ka 1.12.30)

Ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaus pe­rus­tuu mo­bi­li­saa­ti­oon. Sii­nä keho au­te­taan peh­me­äs­ti oi­ke­aan asen­toon – jä­se­niä ei ma­ni­pu­loi­da.

– Hoi­to teh­dään ku­dok­sia kun­ni­oit­ta­en, ei­kä se saa kos­kaan sat­tua, Koi­vu­mä­ki sa­noo.

Ni­mi­suo­ja­tun hoi­to­muo­don isä on mes­ta­ri­pa­ran­ta­ja Ola­vi Mä­ke­lä, jon­ka joh­dol­la Ka­le­va­lais­ta jä­sen­kor­jaus­ta on ke­hi­tet­ty tä­män­het­ki­seen tie­don ja tai­don ta­soon.