Uu­den Tu­run yli­o­pis­tos­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mu­kaan voi­mak­kaas­ti al­ler­gi­soi­vaa tuok­su­kin sii­te­pö­lyä on kul­keu­tu­nut Suo­meen vii­me vuo­si­na enem­män kuin ai­kai­sem­min. Tut­ki­muk­ses­sa saa­tiin sel­vil­le myös, et­tä laji pys­tyy li­sään­ty­mään Suo­mes­sa. Tuok­suk­ki on hai­tal­li­nen vie­ras­la­ji, joka on le­vin­nyt Eu­roop­paan Poh­jois-Ame­ri­kas­ta.

Tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tä tuok­su­kin sii­te­pö­lyä on kul­keu­tu­nut Suo­meen hy­vin pie­niä mää­riä jo 1990-lu­vul­la, mut­ta vuo­des­ta 2018 eteen­päin kau­ko­kul­keu­mat ovat ol­leet suu­rem­pia kuin useim­pi­na ai­kai­sem­pi­na vuo­si­na. Sii­te­pö­lyä on kul­keu­tu­nut maa­han enem­män ja use­am­pi­na päi­vi­nä kuin ai­em­min.

2020 ja 2024 oli­vat en­nä­tys­vuo­sia. Sil­loin saa­vu­tet­tiin suu­rim­mat yk­sit­täi­set päi­vä­koh­tai­set sii­te­pö­ly­pi­toi­suu­det, ja myös ko­ko­nai­suu­des­saan sii­te­pö­lyä kul­keu­tui Suo­meen eni­ten.

– Tuok­su­kin mer­ki­tys osa­na Suo­men sii­te­pö­ly­kaut­ta on kas­va­mas­sa. Kas­vi kuk­kii lop­pu­ke­säl­lä ja al­ku­syk­syl­lä, jo­ten sen sii­te­pö­lyn kau­ko­kul­keu­mat pi­den­tä­vät Suo­men sii­te­pö­ly­kaut­ta, to­te­aa väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Ma­ria Lou­na-Kor­te­nie­mi Tu­run yli­o­pis­tol­ta.

Tut­ki­muk­ses­sa ei sel­vi­tet­ty, mis­tä sii­te­pö­ly­mää­rien kas­vu joh­tui, mut­ta yk­si mah­dol­li­nen se­li­tys on se, et­tä tuok­suk­ki le­vi­ää Eu­roo­pas­sa koko ajan laa­jem­mal­le. Sii­te­pö­lyä läh­tee enem­män liik­keel­le siel­tä, mis­sä tuok­suk­kia kas­vaa, ja yhä suu­rem­pi mää­rä sii­te­pö­lyä pys­tyy kul­keu­tu­maan Suo­meen as­ti. Myös il­mas­ton­muu­tos vai­kut­taa ti­lan­tee­seen li­sää­mäl­lä tuok­su­kin sii­te­pö­lyn­tuo­tan­toa.

Tä­hän as­ti on aja­tel­tu, et­tä yk­si­vuo­ti­nen tuok­suk­ki ei pys­ty li­sään­ty­mään Suo­mes­sa, kos­ka syk­syn pak­ka­set tap­pa­vat kas­vit en­nen kuin nii­den sie­me­net eh­ti­vät kyp­syä. Tut­ki­muk­sen mu­kaan tämä ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa.

– Läm­pi­mi­nä syk­syi­nä ai­na­kin ete­läi­sim­mäs­sä Suo­mes­sa tuok­su­kil­la voi ol­la mar­ras­kuul­le as­ti ai­kaa kyp­syt­tää sie­me­niä, ker­too Lou­na-Kor­te­nie­mi.

Il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä läm­pi­mät syk­syt yleis­ty­vät. Täl­lä het­kel­lä tuok­suk­ke­ja ta­va­taan meil­lä vain sa­tun­nai­ses­ti, mut­ta lo­pul­ta kas­vi voi va­kiin­tua osak­si Suo­men­kin kas­vis­toa.

La­jin le­vi­ä­mis­tä voi­daan es­tää seu­raa­mal­la sen esiin­ty­mis­tä ja kit­ke­mäl­lä kas­vit pois, kun nii­tä löy­de­tään. Tuok­su­kin sie­me­niä kul­keu­tuu Suo­meen esi­mer­kik­si lin­tu­jen tal­vi­ruo­kin­taan tar­koi­tet­tu­jen sie­men­se­os­ten mu­ka­na, ja kas­ve­ja löy­de­tään­kin tyy­pil­li­ses­ti lin­nun­ruo­kin­ta­paik­ko­jen lä­hel­tä.

– Eri­tyi­ses­ti ko­ti­puu­tar­hu­rei­den ja lin­tu­har­ras­ta­jien kan­nat­taa siis seu­ra­ta ruo­kin­ta­paik­ko­ja, ja kit­keä kas­vit pois, jos nii­tä löy­tyy, neu­voo Lou­na-Kor­te­nie­mi.