Met­sän­vil­je­lys­sä on ta­pah­tu­nut muu­tos­ta vii­me vuo­si­na. Ta­lous­met­sis­sä hak­kuun jäl­keen is­tu­te­taan tai kyl­ve­tään kas­va­maan eni­ten män­tyä. Suo­men met­sä­kes­kuk­seen vii­me vuon­na saa­pu­nei­den met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten mu­kaan jo yli puo­let met­sis­tä ai­ot­tiin uu­dis­taa män­nyl­le. Kuu­sen osuus oli 44 pro­sent­tia ja rau­dus­koi­vun yli 5 pro­sent­tia. Mui­ta puu­la­je­ja käy­te­tään ta­lous­met­sien uu­dis­ta­mi­ses­sa vain pie­niä mää­riä.

Met­sän uu­dis­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­vät puu­la­jit vaih­te­le­vat pal­jon alu­eit­tain. Poh­jois-Suo­mes­sa suo­si­tuin puu­la­ji on män­ty. Met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten mu­kaan La­pin met­sis­tä val­ta­o­sa uu­dis­te­taan män­nyl­le. Sen si­jaan Kan­ta-Hä­meen met­sis­tä vain al­le vii­de­so­sa il­moi­tet­tiin uu­dis­tet­ta­vak­si män­nyl­le. Päi­jät-Hä­mees­sä ja Ete­lä-Sa­vos­sa­kin män­nyn osuus oli sel­väs­ti al­le kol­man­nes. Sa­ta­kun­nas­sa kuu­sen osuus oli 49,5 pro­sent­tia, män­nyn 46,5 pro­sent­tia ja rau­dus­koi­vun 3,9 pro­sent­tia.

– Kuus­ta käy­te­tään vä­hem­män kuin ai­em­min ja rau­dus­koi­vua enem­män. Tämä voi joh­tua sii­tä, et­tä met­sä­no­mis­ta­jat tie­tä­vät met­sä­tu­ho­ris­kis­tä kuu­si­kois­sa. Puu­la­jien va­li­koi­maa on suo­si­tel­ta­vaa li­sä­tä myös mo­ni­muo­toi­suu­den vuok­si, sa­noo met­sän­hoi­don joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mark­ku Re­mes Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Kuus­ta vil­jel­lään eni­ten Kan­ta-Hä­mees­sä, Poh­jois-Sa­vos­sa ja Päi­jät-Hä­mees­sä. Kuu­sen käyt­tö met­sän uu­dis­ta­mi­ses­sa on kui­ten­kin sel­väs­ti vä­hen­ty­nyt näis­sä­kin maa­kun­nis­sa vii­me vuo­si­na.

Vii­me vuon­na rau­dus­koi­vua is­tu­tet­tiin met­sän uu­dis­tu­sa­loil­le hie­man ai­em­paa enem­män. Met­sä­no­mis­ta­jia kiin­nos­ta­vat ja­los­te­tut rau­dus­koi­vun tai­met, jot­ka kas­va­vat no­pe­as­ti.

– Rau­dus­koi­vun yleis­ty­mis­tä on ra­joit­ta­nut pel­ko hir­vi­tu­hois­ta sekä huo­li tai­mien saa­ta­vuu­des­ta. Ny­kyi­sin rau­dus­koi­vun tai­mia saa tai­mi­tar­hoil­ta hy­vin ja mo­net met­sä­no­mis­ta­jat ovat li­sän­neet tie­toi­ses­ti leh­ti­puun mää­rää met­sis­sään. Odo­tuk­se­na on, et­tä rau­dus­koi­vun vil­je­ly li­sään­tyy ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä, Re­mes sa­noo.

Met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten mu­kaan rau­dus­koi­vua vil­jel­lään eni­ten Päi­jät-Hä­mees­sä, Uu­del­la­maal­la ja Ete­lä-Sa­vos­sa. Poh­jois-Suo­mes­sa sekä suo­val­tai­sis­sa maa­kun­nis­sa, Ete­lä- ja Kes­ki-Poh­jan­maal­la sekä Poh­jan­maal­la, rau­dus­koi­vun käyt­tö on vä­häis­tä.

Har­vi­nai­sem­pia puu­la­je­ja, ku­ten hies­koi­vua, ter­va­lep­pää ja tam­mea, käy­te­tään met­sän uu­dis­ta­mi­ses­sa vain vä­hän. Näi­tä puu­la­je­ja is­tu­te­taan usein pää­puu­la­jien jouk­koon, kun ha­lu­taan kas­vat­taa se­ka­met­sää. Har­vi­nai­sem­mis­ta puu­la­jeis­ta is­tu­te­taan eni­ten leh­ti­kuus­ta.

Suo­men met­sä­kes­kuk­seen tuli vii­me vuon­na met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sia uu­dis­tus­hak­kuis­ta yli 200 000 heh­taa­rin alal­le. Met­sän­käyt­töil­moi­tuk­seen mer­ki­tään puu­la­ji, jol­la met­sä uu­dis­te­taan hak­kuun jäl­keen. Il­moi­tuk­seen mer­ki­tään myös se, uu­dis­te­taan­ko met­sä is­tut­ta­mal­la, kyl­vöil­lä vai luon­tai­ses­ti. Met­sän­käyt­töil­moi­tuk­ses­sa il­moi­tet­tu puu­la­ji ja uu­dis­ta­mis­ta­pa voi­vat muut­tua esi­mer­kik­si tai­mien saa­ta­vuu­den mu­kaan.

Yli kak­si kol­ma­so­saa met­sän uu­dis­ta­mi­sis­ta suun­ni­tel­tiin teh­tä­väk­si is­tut­ta­mal­la puun­tai­mia. Kol­ma­so­sa uu­sis­ta tai­mi­kois­ta pe­rus­te­taan sie­men­ten kyl­völ­lä tai luon­tai­ses­ti uu­dis­ta­en. Luon­tai­ses­sa uu­dis­ta­mi­ses­sa tai­met syn­ty­vät uu­dis­tu­sa­lal­le jä­tet­tä­vien pui­den tai reu­na­met­sien pui­den sie­me­nis­tä.

Met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten mu­kaan is­tu­tus­ta teh­dään suh­teel­li­ses­ti eni­ten Kan­ta-Hä­mees­sä, Päi­jät-Hä­mees­sä, Poh­jan­maal­la ja Poh­jois-Sa­vos­sa. Vä­hi­ten is­tu­tuk­sia teh­dään La­pis­sa, jos­sa al­le kol­man­nes met­sis­tä il­moi­tet­tiin uu­dis­tet­ta­van is­tut­ta­mal­la.

– Poh­jois-Suo­mes­sa sekä Ete­lä-Kes­ki-Poh­jan­maal­la on pal­jon la­jit­tu­nei­ta hiek­ka­kan­kai­ta sekä ka­ruh­ko­ja suo­met­siä, joi­den uu­dis­ta­mi­nen män­nyl­le kyl­vä­en tai luon­tai­ses­ti on kan­nat­ta­va tapa pe­rus­taa tai­mik­ko. Luon­tais­ta uu­dis­ta­mis­ta käy­te­tään ylei­ses­ti myös Uu­del­la­maal­la ja Ky­men­laak­sos­sa. Uu­del­la­maal­la rau­dus­koi­vun osuus luon­tai­ses­ta uu­dis­tet­ta­vas­ta alas­ta on nous­sut vii­me vuo­si­na lä­hes nel­jän­nek­seen, to­te­aa ra­hoi­tuk­sen ja tar­kas­tuk­sen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Aki Hos­tik­ka Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Läh­de: Suo­men Met­sä­kes­kus