Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) tut­ki­jat löy­si­vät rus­ko­vyö­ka­ris­tet­ta ai­heut­ta­van sie­nen en­sim­mäis­tä ker­taa Suo­mes­sa.

Vie­ras­la­ji­sie­ni Le­ca­nos­tic­ta aci­co­la ai­heut­taa män­nyis­sä rus­ko­vyö­ka­ris­tet­ta. Tau­tia ha­vait­tiin kau­pun­ki-is­tu­tuk­ses­sa kas­va­nees­sa vuo­ri­män­nys­sä Var­si­nais-Suo­mes­sa vii­me vuo­den lo­ka­kuus­sa. Ky­sees­sä on en­sim­mäi­nen ker­ta, kun rus­ko­vyö­ka­ris­tet­ta on ha­vait­tu Suo­mes­sa.

Rus­ko­vyö­ka­ris­teen oi­reet il­me­ne­vät neu­la­sis­sa rus­kei­na laik­kui­na, joi­ta ym­pä­röi kel­ler­tä­vä kehä. Lai­kut voi­vat kier­tää koko neu­la­sen ja joh­taa neu­la­sen kär­jen nek­roo­siin. Kuol­lees­sa ku­dok­ses­sa sie­ni muo­dos­taa mus­tia ra­ken­tei­ta, jois­sa se tuot­taa soi­kei­ta iti­öe­miä.

– Le­ca­nos­tic­ta aci­co­la -sie­ni luo­ki­tel­laan Eu­roo­pas­sa vie­ras­la­jik­si. Luke te­kee­kin tii­vis­tä yh­teis­työ­tä kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­joi­den kans­sa, jot­ta opim­me tun­nis­ta­maan uu­det met­sä­pui­den uhat ajois­sa, ker­too joh­ta­va tut­ki­ja Ee­va Ter­ho­nen Lu­kes­ta.

Sie­nen isän­tä­kas­vei­na toi­mi­vat use­at män­ty­la­jit, myös ko­ti­mai­nen met­sä­män­ty. Voi­mak­kaas­ti saas­tu­neis­sa män­nyis­sä ok­sil­le jää­vät usein vain ku­lu­van vuo­den neu­la­set. Tois­tu­vat in­fek­ti­ot voi­vat ai­heut­taa run­sas­ta neu­las­ka­toa ja va­ka­vis­sa ta­pauk­sis­sa joh­taa jopa puun kuo­le­maan.

Le­ca­nos­tic­ta aci­co­la on A2-ka­ran­tee­ni­tu­hoo­ja, jon­ka le­vi­ä­mis­tä suo­si­tel­laan ra­joi­tet­ta­vak­si kan­sal­li­sil­la sään­te­ly­toi­mil­la. Suo­mes­sa Ruo­ka­vi­ras­to on luo­ki­tel­lut sie­nen kas­vin­ter­vey­den laa­tu­tu­hoo­jak­si, min­kä vuok­si sitä ei saa esiin­tyä myy­tä­vis­sä kas­veis­sa. Sie­ni­tar­tun­ta on mer­kit­tä­vä ris­ki eri­tyi­ses­ti tai­mi­tuo­tan­nol­le ja tai­mien kau­pal­le.

Le­vi­ä­mis­mal­lit viit­taa­vat sii­hen, et­tä rus­ko­vyö­ka­ris­tet­ta ai­heut­ta­va sie­ni to­den­nä­köi­ses­ti yleis­tyy Eu­roo­pas­sa tu­le­vien il­mas­tos­ke­naa­ri­oi­den myö­tä – myös Suo­mes­sa. Vii­me­ai­kai­set ha­vain­not osoit­ta­vat, et­tä tau­di­nai­heut­ta­ja voi siir­tyä vie­ras­pe­räi­sis­tä isän­tä­la­jeis­ta myös ko­ti­mai­siin pui­hin ja aset­tua pai­kal­li­siin met­sä­män­ty­po­pu­laa­ti­oi­hin, ku­ten on ta­pah­tu­nut Vi­ros­sa ja Lat­vi­as­sa. Vaik­ka ny­kyi­nen Suo­men ha­vain­to kos­kee vie­ras­pe­räis­tä vuo­ri­män­tyä, Suo­men olo­suh­teet saat­ta­vat mah­dol­lis­taa tau­din säi­ly­mi­sen ja le­vi­ä­mi­sen myös ko­ti­mai­seen män­tyyn.

– Rus­ko­vyö­ka­ris­teen le­vi­ä­mi­seen on nyt va­rau­dut­ta­va. Kii­reel­lis­tä li­sä­tut­ki­mus­ta tar­vi­taan muun mu­as­sa sii­tä, kuin­ka Suo­men olois­sa in­teg­roi­dut kas­vin­suo­je­lu­me­ne­tel­mät yh­dis­tet­ty­nä tor­jun­taan ja ja­los­tuk­seen voi­vat eh­käis­tä tar­tun­to­ja ja ra­joit­taa tau­din le­vi­ä­mis­tä. Jat­kam­me myös kan­sain­vä­lis­tä tut­ki­mu­syh­teis­työ­tä ajan­ta­sai­sen tie­don var­mis­ta­mi­sek­si, Ter­ho­nen sa­noo.

Tut­ki­jat suo­sit­te­le­vat pois­ta­maan sie­ni­tar­tun­nan saa­neen vuo­ri­män­nyn, jot­ta rus­ko­vyö­ka­ris­te ei pää­se le­vi­ä­mään is­tu­tuk­ses­sa.