Vuon­na 1984 Suo­mi oli ur­hei­lun suur­val­ta. Mar­ja-Lii­sa Hä­mä­läi­nen voit­ti Sa­ra­je­von olym­pi­a­lai­sis­sa kol­me hiih­don kul­ta­mi­ta­lia, Mat­ti Ny­kä­nen yh­den mä­ki­hy­pys­sä. Los An­ge­le­sin ke­sä­ki­sois­sa suo­ma­lai­set voit­ti­vat nel­jä kul­taa. Sa­ta­kun­nas­sa­kin vuo­si oli his­to­ri­al­li­nen. Sil­loin vii­mek­si maa­kun­nan vä­ki­lu­ku kas­voi. Tuon jäl­keen, kol­me­kym­men­tä­vii­si vuot­ta pe­rä­jäl­keen, Sa­ta­kun­nan vä­ki­lu­ku on vuo­des­ta toi­seen vä­hen­ty­nyt. Kun Sa­ta­kun­nas­sa am­mut­tiin uu­den­vuo­den ra­ket­te­ja jou­lu­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vuon­na 1984 sa­ta­kun­ta­lai­sia oli noin 246 000. Vii­me vuo­den lo­pus­sa vä­ki­mää­rä oli noin 216 000. Kato on käy­nyt.

Myös vuo­si 1996 oli olym­pi­a­vuo­si. Suo­ma­lais­ten me­nes­tys oli kui­ten­kin jo hii­pu­nut vuo­den 1984 ta­sos­ta. At­lan­tan ke­sä­ki­sois­sa Suo­mi voit­ti enää yh­den kul­lan, kun kei­hään­heit­tä­jä Heli Ran­ta­nen oli yk­kö­nen. Tal­vi­o­lym­pi­a­lai­sia ei tuo­na vuon­na pi­det­ty. Sa­ta­kun­nas­sa vuo­si oli vii­mei­nen, jol­loin maa­kun­nas­sa syn­tyi enem­män ih­mi­siä kuin kuo­li. Vii­mei­set kak­si­kym­men­tä­vii­si vuot­ta Sa­ta­kun­nan luon­nol­li­nen vä­es­tön­li­säys on ol­lut ne­ga­tii­vi­nen. Täl­lä het­kel­lä sa­ta­kun­ta­lai­sia kuo­lee vuo­des­sa noin tu­hat hen­keä enem­män kuin syn­tyy. Li­säk­si Sa­ta­kun­nas­ta muut­taa vuo­des­sa noin tu­hat ih­mi­ses­tä enem­män pois kuin mitä tän­ne muut­taa. Muu­tok­set vä­es­tö­mää­räs­sä nä­ky­vät myös vä­es­tö­ra­ken­tees­sa. Yli 65 -vuo­ti­ai­den osuus kas­vaa Sa­ta­kun­nas­sa vuo­si vuo­del­ta. Al­le 15 -vuo­ti­ai­den ja työ­i­käis­ten eli 16-64 -vuo­ti­ai­den osuus vä­he­ne­vät.

Vä­es­tö­ra­ken­teen yk­si kes­kei­nen ter­mi on vä­es­töl­li­nen huol­to­suh­de. Se tar­koit­taa sitä, kuin­ka mon­ta ei-työ­i­käis­tä eli al­le 16 -vuo­ti­as­ta ja yli 65 -vuo­ti­as­ta on suh­tees­sa työ­i­käi­siin (16-64 -vuo­ti­aat). Suo­mes­sa koko maan vä­es­töl­li­nen huol­to­suh­de­lu­ku on nyt 66 ja Sa­ta­kun­nas­sa 72. Luku tar­koit­taa siis sitä, kuin­ka mon­ta ei-työ­i­käis­tä on suh­tees­sa työ­i­käi­siin. Sa­ta­kun­nas­sa on täl­lä het­kel­lä 72 ei-työ­i­käis­tä ih­mis­tä 100 työ­i­käis­tä koh­den. Sa­ta­kun­nan luku on maa­kun­nan kes­ki­ar­vo. Sen taak­se kät­key­tyy esi­mer­kik­si se, et­tä Sii­kai­sis­sa ja Me­ri­kar­vi­al­la sa­taa työ­i­käis­tä koh­den on jo yli 90 ei-työ­i­käis­tä. Tä­mä­kin ti­lan­ne tu­ka­loi­tuu vuo­si vuo­del­ta.

Jos en­nus­teet pi­tä­vät paik­kan­sa, vuon­na 2023 niin Me­ri­kar­vi­al­la kuin Sii­kai­sis­sa­kin vä­es­töl­li­nen huol­to­suh­de on yli sata. Sil­loin kun­nan vä­es­tös­tä isom­pi osa on ei-työ­i­käi­siä kuin työ­i­käi­siä. Se tu­lee nä­ky­mään mo­nel­la ta­val­la. Kun­nan ve­ro­tu­lot pie­ne­ne­vät, kun­ta­lais­ten os­to­voi­ma vä­he­nee, ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den ky­syn­tä kas­vaa ja näi­den pal­ve­lui­den te­ke­mi­seen tar­vi­taan li­sää työn­te­ki­jöi­tä. Sa­maan ai­kaan kou­lu­jen- ja op­pi­lai­tos­ten luok­ka­koot pie­ne­ne­vät, yri­tyk­set tar­vit­se­vat työ­voi­maa elä­köi­ty­vien ti­lal­le ja ikään­ty­vät yrit­tä­jien yri­tyk­set kai­paa­vat jat­ka­jia. Mis­tä nämä kaik­ki ih­mi­set Sa­ta­kun­taan löy­ty­vät ja mi­ten?

Vii­den­tois­ta vuo­den ku­lut­tua Sa­ta­kun­nan vä­es­töl­li­nen huol­to­suh­de on al­le 80 vain Po­ris­sa, Rau­mal­la ja Eu­ra­jo­el­la. Vii­des­sä sa­ta­kun­ta­lai­ses­sa kun­nas­sa on sen si­jaan tuol­loin enem­män ei-työ­i­käi­siä kuin työ­i­käi­siä. Sa­ta­kun­nan ja koko maan huol­to­suh­de er­ka­ne­vat toi­sis­taan koko ajan.

Po­rin kau­pun­gin­joh­ta­ja Ai­no-Mai­ja Luuk­ko­nen kir­joit­ta vii­me vii­kol­la Sa­ta­kun­nan Vii­kos­sa (7.1.2021) uto­pi­as­ta yh­den kun­nan Sa­ta­kun­nas­ta. Jo­tain täl­lai­sia en­nak­ko­luu­lot­to­mia avauk­sia nyt kai­va­taan. Luuk­ko­sen avaus ol­koot yk­si täl­lai­nen. Yh­te­nä kun­ta­na Sa­ta­kun­ta oli­si Suo­men suu­rem­pia kun­tia ja maan suu­rin sa­ta­ma­kau­pun­ki. Huol­to­suh­de oli­si yh­des­sä kun­nas­sa sie­det­tä­väm­pi kuin yk­sit­täis­ten kun­tien. Kun­nal­lis­ve­rop­ro­sent­ti oli­si kai­kil­la sa­ta­kun­ta­lai­sil­la sama. Yh­den kun­nan uto­pia lo­pet­tai­si myös sa­ta­kun­ta­lais­ten kun­tien vä­li­sen ki­san asuk­kais­ta ja yri­tyk­sis­tä. Ener­gi­aa voi­si käyt­tää omien ta­voit­tei­den si­jas­ta yh­teis­ten ta­voit­tei­den eteen. Kun­ta­mark­ki­noin­nin voi­si muut­taa koko alu­een mark­ki­noi­mi­sek­si. Yk­si Sa­ta­kun­ta oli­si vah­vem­pi kuin moni yk­sit­täi­nen sa­ta­kun­ta­lai­nen kun­ta jat­kos­sa. Mikä oli­si en­sim­mäi­nen as­kel tuo­hon suun­taan ja kuka sen ot­taa?

Kim Huo­vin­lah­ti

pää­toi­mit­ta­ja