AS­KO TAN­HU­AN­PÄÄ

Luo­dok­si­kin kut­su­tus­sa Py­hä­maas­sa, Uu­teen­kau­pun­kiin vuon­na 1974 pak­ko­lii­te­tys­sä me­ren­kul­ku- ja ka­las­ta­ja­kes­ki­ös­sä tuu­lee ja sade lyö vaa­ka­na päin syn­ti­sen kas­vo­ja. Odot­te­len Py­hä­maan kir­kon­mä­el­lä pai­kal­li­sen kap­pe­li­seu­ra­kun­nan kap­pa­lais­ta Ju­ha­ni Ka­pi­ais­ta, jon­ka jo mai­le­ja niel­lyt täh­ti­nok­ka kaar­tuu pai­kal­le täs­mäl­leen so­vit­tuun ai­kaan. Hie­man ai­em­min isol­la trak­to­ril­laan ja työ­haa­la­reis­saan pai­kal­le saa­pu­nut juu­re­va isän­tä­mies osoit­tau­tuu seu­ra­kun­ta­mes­ta­ri Ari Luo­to­sek­si.

Olem­me ko­koon­tu­neet Ju­ma­lan sil­mien al­la yh­teen kir­kon­mä­el­lä sel­väs­ti nuo­rem­man ki­vi­kir­kon vie­res­sä sei­so­van pu­na­mul­la­tun puu­kir­kon ta­kia. Mes­ta­ri kai­vaa tas­kus­taan avai­met, Ka­pi­ai­nen heit­täy­tyy op­paan roo­liin ja toi­mit­ta­jas­ta su­keu­tuu su­ju­vas­ti tu­ris­ti.

– On paik­ko­ja, jois­sa pu­heen pi­tä­mi­nen on jos­kus hy­vin­kin työ­läs­tä, mut­ta täs­sä ta­los­sa sa­moin tuos­sa ki­vi­ses­sä naa­pu­ri­ta­los­sa­kin se on ai­na help­poa. Tääl­lä ais­tii hen­gen läs­nä­o­lon, tämä paik­ka on täyn­nä vuo­si­sa­to­jen ai­ka­na lau­sut­tu­ja ru­kouk­sia, Ka­pi­ai­nen ku­vai­lee.

Juu­ri ru­kouk­sis­ta ja nii­hin liit­ty­neis­tä ra­ha­lah­joi­tuk­sis­ta pu­na­mul­lal­la maa­lat­tu kirk­ko eli uh­ri­kirk­ko on saa­nut ni­men­sä­kin. Me­ri­mies­ten lä­hei­set ru­koi­li­vat hy­viä tuu­lia maa­il­man me­riä kier­tä­neil­le rak­kail­leen, ka­las­ta­jat Ah­din an­te­li­ai­suut­ta. Se oli ai­kaa, jol­loin lai­vat oli­vat puu­ta ja mie­het rau­taa, ei­vät­kä me­ri­met­so­ko­lo­ni­at vie­lä ter­ro­ri­soi­neet ke­nen­kään elin­kei­noa.

– Tä­män vuo­si­tu­han­nen alus­sa kir­kon hir­sil­le teh­tiin re­mon­tin yh­tey­des­sä dend­ro­lo­gi­nen tut­ki­mus, joka var­mis­ti kirk­ko­sa­lin ole­van pe­räi­sin vuo­den 1642 tie­tä­mil­tä ja kuo­ri­o­san puo­les­taan vuo­del­ta 1650. Kaik­kia hir­si ei tie­ten­kään tut­kit­tu ja mu­ka­na saat­taa ol­la van­hem­paa­kin ma­te­ri­aa­lia. Täl­lä sa­mal­la pai­kal­la tie­de­tään si­jain­neen ni­mit­täin Rau­man fran­sis­kaa­ni­munk­kien jo 1600-lu­vul­la ra­ken­ta­ma kirk­ko, ker­too Ka­pi­ai­nen.

Seu­ra­kun­ta Luo­dol­le pe­rus­tet­tiin 1639 ja uu­si kirk­ko jo heik­koon kun­toon pääs­seen uh­ri­kir­kon rin­nal­le nou­si 1804. Tuol­loin van­han kir­kon pen­kit ja saar­na­pönt­tö otet­tiin uu­si­o­käyt­töön ja ti­lal­le kan­net­tiin niin va­ras­toi­ta­vaa ta­va­raa kuin ruu­mii­ta­kin. Kirk­ko­käyt­töön re­mon­toi­tu uh­ri­kirk­ko pa­lau­tet­tiin 1930-lu­vul­la ja tuol­loin myös uu­teen kirk­koon ai­ka­naan siir­re­tyt ta­va­rat pa­la­si­vat al­ku­pe­räi­seen ko­tiin­sa.

– Kir­kon si­sä­puo­len maa­lauk­set on teh­nyt poh­jan­maa­lai­nen Chris­ti­an Hen­ri­kin­poi­ka Wil­lb­randt ja hä­nen ko­ris­te­le­mis­taan kir­kois­ta on ny­kyi­sin jäl­jel­lä enää Py­hä­maan uh­ri­kirk­ko. Toi­sek­si vii­mei­nen eli Hai­luo­don kirk­ko pa­loi tu­pa­kan­tum­pis­ta 1960-lu­vul­la ja Sa­lois­ten kirk­ko puo­les­taan 1930-lu­vul­la, Ju­ha­ni Ka­pi­ai­nen tie­tää.

Py­hä­maan uh­ri­kir­kos­sa on opas­tus ke­sä­ai­ka­na kes­ki­vii­kos­ta sun­nun­tai­hin, ar­ki­sin kel­lo 11–17 ja py­hi­sin 12–16. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia jär­jes­te­tään vuo­sit­tain nel­jä ja ke­sä­kes­ki­viik­koi­set ke­säil­lan har­tau­det al­ka­vat kel­lo 18.