San­na-Mari Ren­fors, SAMK

Ko­ro­na­pan­de­mia py­säh­dyt­ti tar­kas­te­le­maan mat­kai­lun vai­ku­tuk­sia, sekä po­si­tii­vi­sia et­tä ne­ga­tii­vi­sia. Vaik­ka mat­kai­lun osuus maa­il­man työ­pai­kois­ta oli en­nen pan­de­mi­aa noin 10 pro­sent­tia, sa­mal­la sen osuus maa­il­maan hii­li­di­ok­si­di­pääs­töis­tä ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä oli noin 5 pro­sent­tia. Tä­män vuok­si mat­kai­lua tu­lee ke­hit­tää kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen pe­ri­aat­tei­den mu­kai­ses­ti.

Ko­ro­na­pan­de­mia on ko­ros­ta­nut kes­tä­vyy­den ja vas­tuul­li­suu­den mer­ki­tys­tä myös Sa­ta­kun­nan mat­kai­lus­sa. Sa­ma­nai­kai­ses­ti lä­hi­mat­kai­lun suo­sio on li­sään­ty­nyt mat­kai­li­joi­den löy­tä­es­sä tien­sä lä­hi­a­lu­eil­le. Vii­me ke­sä­nä mo­nes­sa Sa­ta­kun­nan mat­kai­lu­koh­tees­sa ri­kot­tiin­kin en­nä­tyk­siä mat­kai­li­ja­mää­ris­sä.

Lä­hi­mat­kai­lun kas­va­es­sa ja mat­kai­li­joi­den tar­pei­den muut­tu­es­sa tar­vi­taan in­no­va­tii­vi­sia ja vas­tuul­li­sia mat­kai­lu­tuot­tei­ta ja -pal­ve­lu­ja. Ko­ro­na­pan­de­mia on­kin haas­ta­nut mat­kai­lu­toi­mi­jat poh­ti­maan, mi­ten toi­min­taa voi­si uu­dis­taa ja näh­dä alan po­ten­ti­aa­li eri ta­val­la kuin ai­kai­sem­min.

Esi­merk­ki in­no­va­tii­vi­ses­ta pal­ve­lus­ta on ke­säl­lä Me­ri­kar­vi­an Kroo­kas­sa aloit­ta­va Krook­ka Rent & GoO­ut, uu­den­lai­nen har­ras­tus­vä­li­nei­den vuok­raus­pis­te.

– Mat­kai­li­ja voi vuok­ra­ta esi­mer­kik­si pol­ku­pyöriä tai SUP-lau­to­ja verk­ko­kau­pan kaut­ta ja nou­taa nämä vuo­ro­kau­den ym­pä­ri il­man ih­mis­kon­tak­te­ja, ker­too Me­ri­kar­vi­an kun­nan ke­hit­tä­mi­sa­si­an­tun­ti­ja Noo­ra-Mari Ii­sak­ka­la.

– Alu­eel­la käy ke­säi­sin päi­vit­täin 600–800 mat­kai­li­jaa. Tä­män vuok­raus­pis­teen kaut­ta toi­vom­me, et­tä mat­kai­li­jat myös vii­pyi­si­vät alu­eel­la pi­dem­pään, jat­kaa Ii­sak­ka­la.

Ke­säl­lä vuok­raus­pis­te toi­mii ke­sä­kuus­sa avau­tu­van uu­den yri­tyk­sen Kroo­kan Plas­sin yh­tey­des­sä. Kroo­kan Plas­sin toi­min­ta poh­jau­tuu kes­tä­vyy­teen ja vas­tuul­li­suu­teen.

– Yri­tys toi­mii käy­te­tyis­tä me­ri­kon­teis­ta teh­dyis­sä ra­ken­nuk­sis­sa, käyt­tää pai­kal­lis­ten ruo­an­tuot­ta­jien raa­ka-ai­nei­ta, hank­kii käyt­tö­ta­va­rat ku­ten as­ti­at kier­rä­tet­tyi­nä ja käyt­tää kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lis­ta teh­ty­jä työ­vaat­tei­ta, ker­too yrit­tä­jä Jen­ni Nur­mi Kroo­kan Plas­si Oy:stä.

Li­säk­si Me­ri­kar­vi­an pit­käs­tä me­rel­li­ses­tä his­to­ri­as­ta vies­ti­tään di­gi­taa­li­ses­ti mie­lek­kääs­sä muo­dos­sa ny­ky­mat­kai­li­joil­le.

Kroo­kan Plas­sis­sa pai­kal­lis­his­to­ri­an ja alu­een omi­nais­piir­teet yh­dis­ty­vät eri­lai­siin ym­pä­ris­töä kun­ni­oit­ta­viin rat­kai­sui­hin.

– On tär­keä jät­tää toi­min­nas­ta mah­dol­li­sim­man pie­ni eko­lo­gi­nen ja­lan­jäl­ki ja kun­ni­oit­taa pai­kal­li­suut­ta kai­kis­sa va­lin­nois­sa. Sa­mal­la on tär­keä oi­val­lut­taa asi­ak­kai­ta kes­tä­vyy­des­tä, jot­ta he al­kai­si­vat aja­tel­la uu­del­la ta­val­la, to­te­aa Nur­mi.