Taiwanilaiselle vaihto-opiskelijalle suomalainen asuminen on tarjonnut monta yllätystä
Taiwanilainen Chou You-Kai, suomalaisille tuttavallisemmin Lorenzo saapui Suomeen vaihto-oppilaana 7. elokuuta. 18-vuotias nuori mies asuu isäntäperheessään Porin Hyvelässä ja käy lukiota.
Lorenzon isäntäperheenä toimivien Kaisa ja Markku Ahosen koti on 100-vuotta vanha hirsitalo, joka lämpiää pääosin puilla. Piha on iso ja naapurusto rauhallinen. Se on Lorenzon mielestä yksi parhaista puolista suomalaisessa asumisessa: yksityisyys.
Hän kuvailee, että Suomessa ilma on raikasta ja kotona on rentouttavan hiljaista. Lorenzo ei ole hiljaisuuteen tottunut. Taiwan on saari, jonka väkiluku on pinta-alaan verrattuna merkittävän suuri.
Maassa, jossa ulkolämpötila voi nousta kesällä jopa +40 asteeseen, tarvitaan enemmän viilennystä kuin lämmitystä. Siksi Lorenzon perheen olohuoneessa on ilmalämpöpumppu. KUVA: LORENZON PERHE
Lorenzon perhe asuu reilun neljän miljoonan hengen New Taipei Cityssä. Luontoon päästäkseen on matkustettava tunnin verran. Nelihenkisen perheen koti sijaitsee kerrostalon 12. kerroksessa. Asunnossakin on kaksi kerrosta: alakerrassa sijaitsevat keittiö, olohuone, kylpyhuone ja kahden pojan huoneet. Yläkerrassa on vanhempien makuuhuone.
Taiwanilaiset eivät ole kotoilijoita niin kuin suomalaiset. Työpäivät ovat pidempiä, ja kotona vietetään vähemmän aikaa.
Vapaapäiviäkään ei ole töissäkäyvillä säännöllisesti kahta viikossa. Lorenzo kertoo, että työsopimukseen voi kuulua esimerkiksi seitsemän vapaapäivää kuukaudessa. Niitä voi järjestellä pidettäväksi silloin kun töiltään ehtii.
Lorenzon vanhemmat pystyvät kuitenkin viettämään vähän enemmän aikaa kotonaan, koska heillä on oma yritys. Äidin tavoitteena on, että perhe kokoontuisi joka päivä kotiin yhteiselle, kotona valmistetulle päivälliselle. Päivällinen tosin syödään vasta kello kahdeksan tai yhdeksän aikoihin illalla.
Taiwanissa ollaan selvästi iltavirkumpia kuin Suomessa ja monet kaupatkin ovat auki joko iltamyöhään tai ympäri vuorokauden.
Lorenzon perheen kerrostaloasunnossa on kaksi kerrosta. Lorenzo kertoo, että Taiwanissa omakotitaloissa asuvat yleensä vain rikkaat. KUVA: LORENZON PERHE
Myös lasten yöuni jää selvästi lyhyemmäksi kuin Suomessa. Koulupäivinä Lorenzon normaali nukkumaanmenoaika on kello 23.00–00.00 aikoihin, vaikka herätyskello soi jo 06.30.
Yläasteikäisten koulupäivät saattavat kestää iltamyöhään. Kasvava nuorimies myöntää, että usein päivällä häntä vähän väsyttää. Päiväsaikaan koululaisilla on onneksi lounastunti ja nukkumavälitunti. Nukkumavälitunti kestää noin 30 minuuttia, ja silloin saa luvan kanssa hetkeksi painaa päänsä pulpettiin.
Lorenzon huone Taiwanissa on värikäs. Hän herää kouluaamuina jo kello 6.30. KUVA: LORENZON PERHE
Yksi asia, joka Lorenzon mielestä on selvästi paremmin Taiwanissa, on ruoka. Hänen mielestään suomalaiset syövät aika yksinkertaisesti. Taiwanilaiset syövät usein ravintolassa, ja siihen on hyvä syy: ulkona syöminen on halpaa.
Lorenzo syö yleensä aamupalankin ravintolassa. Nuori mies näyttää Googlesta kuvaa ravintolan aamupala-annoksesta, johon kuuluu muun muassa nuudelia, porsaanlihaa, kananmunaa ja vaikka mitä muuta. Runsas annos näyttää suomalaisen silmiin mieluumminkin lounaalta.
– Tämä kaikki maksaa noin 2-3 euroa, Lorenzo kertoo.
Suomalaisessa isäntäperheessä valmistettu kotiruoka on kuitenkin Lorenzolle maistunut.
Vaikka taiwanilaiset syövät usein ulkona, Lorenzon äiti pyrkii kokoamaan perheensä päivittäin ruokailemaan saman pöydän ääreen. KUVA: LORENZON PERHE
Taiwanilaisissa kodeissa kotitöistä vastaa usein taloudenhoitaja, joka myös asuu perheen kanssa. Lorenzon perheellä ja isovanhemmilla on yhteinen taloudenhoitaja. Hän asuu isovanhempien luona.
Perheen keittiöstä ei löydy tiskikonetta, vaan astiat tiskataan käsin. Ruokaa valmistetaan kaasulieden tapaisella, eikä sähköhellalla, kuten Suomessa. Lorenzon isällä on kahvikone, mutta se muistuttaa enemmän kahvilan konetta, kuin suomalaisille tuttua kahvinkeitintä.
Siitä Lorenzo on ollut yllättynyt, kuinka huolellisesti ja moneen eri kategoriaan suomalaisessa kodissa lajitellaan roskat. Hän on tottunut lajittelemaan lähinnä biojätteen ja sekajätteen välillä. Nuori mies pohtii, etteivät monet taiwanilaiset ehkä tiedä yhtä tarkasti kuin suomalaiset, minne jätteet lopulta päätyvät.
Yksi suomalaisen kodin parhaita puolia on Lorenzon mielestä yksityisyys. Suojaisassa pihassa ei tarvitse koko ajan olla naapurien katseiden alla. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Saunaa ei Lorenzon kotona ole, eikä oikeastaan missään taiwanilaisessa asunnossa. Nuori mies arvelee, että jossain oikein hienossa taloyhtiössä voisi olla sauna, mutta se on harvinaista. Suomalaista saunaa hän on jo päässyt testaamaan, ja kokemus oli positiivinen.
Lorenzon taiwanilainen koti viilenee ja lämpiää ilmalämpöpumpulla. Kesällä ulkolämpötila voi olla esimerkiksi +35-40 astetta ja talvella kylmimmillään +18 astetta. Silloin ilmalämpöpumppu käännetään jo lämmitykselle.
Suomalaisissa kodeissa yleinen tiskikone on taiwanilaisissa keittiöissä harvinainen. Tiskit on tapana tiskata käsin. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Lorenzo on vaihto-oppilaana Porin Teljän Rotaryklubin kautta. Vastaavasti isäntäperhe Ahosten tytär lähti vaihto-opiskelijaksi Taiwaniin.
Porin Rotaryklubin kautta on vastaanotettu tänä vuonna vaihto-opiskelija Saksasta ja Kuninkaankartanon Rotaryklubin kautta Italiasta. Vastaavasti porilaiset vaihto-opiskelijat ovat lähteneet näihin maihin.
Tänä vuonna Rotarien vaihto-oppilastoiminta käynnistyi uudelleen ensimmäistä kertaa koronakriisin jälkeen. Ensi vuodeksi vaihtoon haluava voi lähettää vapaamuotoisen hakemuksen porilaiselle Rotaryklubille. Hakijat haastatellaan lokakuun loppuun mennessä. Valituksi tulleiden lähtö koittaa vuoden päästä todennäköisesti elo-syyskuun aikana, kohdemaasta riippuen.
Suomalaisen isäntäperheen kissa nauttii rapsutuksista. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Toimittaja: Pauliina Vilpakka