Ahonen: Kongressivaalien loppukiri
Yhdysvaltain kongressivaaleihin on viikko aikaa. Gallup-guru Nate Silverin ennusteita seurataan mediassa tarkasti. Kongressin edustajainhuoneen enemmistön veikataan menevän demokraateille. Silver ennakoi, että demokraatit saisivat myös senaatin enemmistön 75 prosentin todennäköisyydellä.
Yllätyksiä on muhimassa vaalikentällä. Kansas on republikaanien vahvinta tukialuetta. Osavaltio on viimeksi valinnut senaattiin demokraattiedustajan vuonna 1932. Nyt sellainenkin ihme on mahdollista. Jos Silverin ennuste toteutuu, tulisi ”sininen aalto” eli demokraattien näyttävä voitto. Mitään varmuutta tästä ei ole. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa Silverin ennustemalli piti Hillary Clintonia ennakkosuosikkina Donald Trumpia vastaan. Siitä hänelle on irvailtu vuosikausia. On muistettava myös viime presidentinvaalien tulos. The New York Times ja muut liberaalit sanomalehdet hehkuttivat Kamala Harrisin mahdollisuuksia voittaa vaa’ankieliosavaltiot. Hän hävisi ne kaikki.
Trump on tehnyt kaikkensa, jotta näissä vaaleissa äänestettäisiin hänestä. Siihen on hyvät syyt. Demokraattien hallitsema kongressi tekisi hänen loppukaudestaan hankalan. Trump ei ole tosin piitannut kongressista eikä lainsäädäntötyöstä. Hän on hallinnut omalakisesti presidentin asetuksilla ja somemeuhkaamisella. Neljä vuotta sitten Joe Biden vetäytyi kampanjoinnista. Epäsuosittu presidentti ei halunnut pilata kongressiedustajien mahdollisuuksia tulla valituksi. Trump on toiminut päinvastoin. Hän on tunkenut kampanjakiertueellaan republikaaniehdokkaiden tilaisuuksiin. Yllättäen ja pyytämättä.
Politiikkaa vähemmän seuraava kansanosa ei välivaaleista innostu. Äänestysprosentti on niissä ollut yleensä alle 50. Ne kiinnostavat siis äänestäjiä yhtä paljon kuin mitä eurovaalit kiinnostavat suomalaisia. Yhdysvaltain konservatiivisilla sydänmailla kongressiin suhtaudutaan yhtä epäluuloisesti kuin Kihniössä europarlamenttiin. Missä liittovaltio, siellä ongelma.
Kimmo Ahonen
Porin yliopistokeskus

