Hyvinvointialueen organisaatiosta
Hyvinvointialueiden organisaatio poliittisine toimielimineen keräsi kritiikkiä heti muodostamisvaiheessa. Tosiasiahan kuitenkin oli, että kyseisten alueiden tehtävät hoidettiin silloisilla organisaatioilla. Hyvänä ohjenuorana olisi voinut olla, että yhtään kalliimpaa ja raskaampaa ei tulisi tehdä mitä jo oli, koska hyvinvointialueiden ideana on myös ollut toiminnan tehostuminen. Silloiset valmistelut kuitenkin kertoivat, että kovin suurta ollaan tekemässä.
Aluehallituksen puheenjohtaja pohti asiaa viimeisessä Satakunnan Viikossa (24.1), ja kyseisessä jutussa mainitaan, että Satakunnassa on hyvinvointialueiden raskain hallinto. Aluevaaleissa valittiin 69 valtuutettua. Organisaatiokaaviosta löytyy kuusi lautakuntaa tarkastuslautakunnan sekä vaalilautakunnan lisäksi. Aluehallitus on 16 jäseninen ja samoin lautakunnat. Aluehallituksella on lisäksi neljä kuusijäsenistä jaostoa.
Poliittinen valta on tällä hetkellä käytännössä hyvin paljon keskitetty aluehallitukselle. Lautakunnat on organisaatiossa laitettu sivuun vailla budjettivaltaa ja henkilöstöä, eivätkä ne ole oikeastaan tehneet vielä mitään. Henkilöstö ja talousasiat ovat aluehallituksen johdossa. Tämä on johtanut yhdessä tiukan jääviystulkinnan johdosta siihen, ettei hyvinvointialueen työntekijä voi olla hallituksessa, ja ymmärtääkseni tämä tällöin koskee myös heidän läheisiään. Koska Satakunnan hyvinvointialueella on n. 10 200 työntekijää, tämä rajaa aika suuren määrän Satakunnan asukkaista vaalikelvottomiksi aluehallitukseen, jossa siis hyvin pitkälti alueen asioista kuitenkin päätetään.
Kun organisaatio on juuri muodostettu ja luottamushenkilöt valittu toimielimiin, on tässä vaiheessa keventäminen tietenkin hyvin haastavaa. Tulee tietysti mieleen, että koska hyvinvointialueella on kuusi toimialuetta, voisivatko lautakunnat toimia näiden yhteydessä poliittisina toimieliminä kuten kuntien organisaatioissa? Kyseisten toimialueiden henkilöstö olisi näin niiden alaisuudessa. Lautakunnan kantaisivat myös talousvastuuta aluehallituksen alaisena omasta toimialueestaan. Tämä paitsi jakaisi poliittista valtaa, mutta toisi myös enemmän mielekkyyttä lautakuntien toimintaan.
Mikäli poliittista organisaatiota halutaan keventää joko toimielimiä tai niiden kokoa vähentämällä, sen valmistelu ottaa tietenkin aikansa ja vaatii neuvotteluita. Tästä pitäisikin alkaa aika nopeasti käymään valmistelevia keskusteluja, jotta jotain valmista tulisi edes seuraaviksi aluevaaleiksi, jotka jo kohta tulevat.
Arto Nurmi
Porin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps.)
aluevaltuuston varajäsen, eduskuntavaaliehdokas