Luottamusjohdon on otettava hyvinvointialueella paikkansa
Edessä on toimintojen uudelleenjärjestelyä, talouden tasapainotusta ja lähipalveluiden määrittelyä. Luottamushenkilöiden tehtävä on päättää suunta ja raamit.
Satakunnan hyvinvointialueen alku ei ole lähtenyt liikkeelle ilman tuskia. Useiden vaalikausien aikana valmisteltu uudistus saatiin vihdoin käyntiin tämän vuoden alussa. Viime vuosi meni organisaation rakentamisessa, aluevaaleissa sekä toimintojen ja sopimusten haltuunotossa. Vaikka koko ajan Satakunnassakin korostettiin, että uudistuksen valmistelu eteni suunnitellusta, niin pakosti ensimmäisten toimintakuukausien aikana on esiin noussut näkemys, että tuliko todellinen hyvinvointialueen rakentaminen eteen sittenkin liian nopeasti. Kaiken muun lisäksi hyvinvointialueet tulevat tekemään ensimmäisenä toimintavuotenaan pahasti tappiolliset tilinpäätökset.
Satakunnan hyvinvointialueen edessä on monia isoja asioita, joissa on selvennettävää. Kaiken perustana on kuitenkin luottamusjohdon asema. Hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila antoi reilu viikko sitten Satakunnan Kansassa haastattelun, jota on luettu tarkasti niin palveluita käyttävien satakuntalaisten kahvipöydissä, hyvinvointialueelle kiinteistöjä vuokranneissa kunnissa kuin hyvinvointialueen päättäjienkin keskuudessa.
Haastattelu ei luonut vakautta, vaan epätietoisuutta. Palveluita käyttävät satakuntalaiset ovat alkaneet pohtia, missä päin Satakuntaa on tulevaisuudessa jatkossakin palveluita ja millaisia palveluita. Huoli on aito ja iso.
Kunnissa on alettu pohtia, yrittääkö hyvinvointialue rimpuilla irti nyt palveluita tuottavien kuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen vuokrasopimuksista. Tätähän hyvinvointialue yritti esimerkiksi Ulvilassa Kullaankodon kohdalla, mutta hyvinvointialueen hallitus sai asialle aikalisän. Kestävää palveluverkon suunnittelua ei ole se, että vuokrasopimusten irtisanomisten mahdollisuus linjaa palvelurakenteen muodostumista.
Hyvinvointialueen päättäjätkin ovat keskenään keskustelleet, missä menee operatiivisen johdon ja luottamushenkilöjohdon vastuun ja vallan raja. Kumman pitää linjata isot strategiset asiat julkisuudessa?
Hyvinvointialueella on edessä työläs syksy. Alueen luottamushenkilöiden pitäisi olla mukana niin valtuusto-, hallitus- kuin lautakuntatasollakin koko hyvinvointialueen palveluverkon laadinnassa. Todellisuudessa jo syksyllä pitää olla tiedossa, millaisia palveluita eri puolilla Satakuntaa vuonna 2024 tuotetaan, jotta hyvinvointialue pystyy alkamaan rakentaa ensi vuoden budjettiaan.
Palveluverkko ja se, mitä palveluita jatkossa on tarjolla eri kunnissa, on konkreettinen asia, mikä näkyy satakuntalaisten arjessa. Kyse on myös niin suurista arvovalinnoista, että suorilla vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden sekä valtuuston valitsemien muiden luottamushenkilöiden pitää nämä linjaukset tehdä ja johtaa valmistelua. Jotta luottamushenkilöt saavat päätökset tehtyä linjakkaasti ja tarvittaessa sujuvasti on syytä miettiä myös luottamuselinten jäsenmääriä. Aluehallituksessakin on syytä vakavasti keskustella, olisiko jo viisautta valita aluehallitukseen työvaliokunta.
Kun palveluverkosta päätetään, ei lähtökohtana voi olla se, etteikö kaikissa kunnissa ole jatkossa lähipalveluita. Pitää olla. Mutta eri kunnissa voi olla ja pitääkin olla erilaisia ja eritasoisia lähipalveluita. Tällaisen linjauksen myös satakuntalaiset hyväksyvät.