EU:n neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­juus­kau­si on kuu­si kuu­kaut­ta ja 1.1.2023 ruo­riin as­tui Ruot­si. Jo­kai­nen EU-maa vuo­rol­laan saa tä­män teh­tä­vän. Ruot­sin hal­li­tuk­sen pri­o­ri­tee­tit nä­ky­vät hei­dän pj-kau­des­saan. Yk­si iso tee­ma on maa­han­muut­to. Osa EU:n jä­sen­mais­ta ei suos­tu laa­joi­hin taa­kan­ja­ko­me­ka­nis­mei­hin, jo­ten tus­kin ju­mis­sa ole­va EU:n maa­han­muut­to­pa­ket­ti ete­nee. Maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on yk­si EU:n epä­on­nis­tu­neim­mis­ta po­li­tii­kan alu­eis­ta. Ra­jat au­ki ha­lu­a­vat po­lii­ti­kot ovat lä­hin­nä kes­kit­ty­neet po­see­raa­maan, kuin­ka hy­viä ih­mi­siä he ovat, ym­mär­tä­mät­tä lain­kaan, et­tä ky­sy­mys ei ole ke­nen­kään po­lii­ti­kon hy­vyy­des­tä tai pa­huu­des­ta. Kyse on sii­tä, mil­lais­ta lain­sää­dän­töä po­lii­tik­ko­jen tu­li­si laa­tia, jot­ta voi­sim­me tur­va­ta kan­sa­lai­sil­lem­me hy­vän ja tur­val­li­sen yh­teis­kun­nan. Tuk­hol­mas­sa po­lii­si on ju­lis­ta­nut ”poik­keus­ti­lan” am­pu­mis­ten ja rä­jäh­dys­ten vuok­si.

Ta­lou­sa­si­at tu­le­vat hal­lit­se­maan agen­daa. Ruot­sin toi­veis­sa on si­sä­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­den pa­ran­ta­mi­nen, inf­laa­ti­oon vai­kut­ta­mi­nen ja kes­kus­te­lu sii­tä, mil­lai­sin kri­tee­rein ta­lout­ta ar­vi­oi­daan. Har­va maa ny­ky­ään täyt­tää EU:n omat kri­tee­rit, eli jul­ki­sen ta­lou­den ali­jää­mä 3 pro­sent­tia suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen ja jul­ki­sen ta­lou­den vel­ka 60 pro­sent­tia suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Myös su­ve­re­ni­teet­ti­ra­has­to tu­lee ole­maan asi­a­lis­tal­la. Ke­hi­tys on huo­les­tut­ta­vaa, sil­lä se mer­kit­si­si to­den­nä­köi­ses­ti el­py­mis­ra­has­ton kal­tais­ta Suo­mel­le epä­e­dul­lis­ta jär­jes­te­lyä. EU-ta­son ve­ro­tuk­sen hi­vut­ta­mi­nen "omien va­ro­jen" ni­mis­sä saa­nee myös uut­ta puh­tia, täs­sä Suo­men uu­del­la hal­li­tuk­sel­la oli­si vah­va jar­rut­ta­mi­sen paik­ka. Ruot­sin yk­si pri­o­ri­teet­ti on ns. SLAPP-kan­teet eli kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan suo­jaa­mi­nen stra­te­gi­sil­ta häi­rin­tä­tar­koi­tuk­ses­sa nos­te­tuil­ta kan­teil­ta. Mi­nul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mi­ten tämä voi­daan yh­teen­so­vit­taa Suo­men lain­sää­dän­nön kans­sa, sil­lä ny­ky­ään­kin tuo­mi­ois­tuin voi hy­lä­tä il­mei­sen pe­rus­teet­to­man kan­teen.

Uk­rai­nan krii­si tu­lee hal­lit­se­maan tu­le­vaa kaut­ta ja eri­lai­nen va­rau­tu­mi­nen on isos­sa roo­lis­sa. Pi­tää kui­ten­kin muis­taa, et­tä vain har­val­la eu­roop­pa­lai­sel­la maal­la on mer­kit­tä­vää so­ti­laal­lis­ta suo­ri­tus­ky­ky­jä. Käyn­nis­sä ole­va kes­kus­te­lu Le­o­pard-pans­sa­reis­ta ku­vas­taa, mi­ten vai­ke­aa on siir­tyä pu­heis­ta konk­re­ti­aan.

Ruot­sa­lai­set ovat tun­ne­tus­ti hy­viä neu­vot­te­li­joi­ta ja heil­lä on kyky "dis­ku­tee­ra­ta". On muis­tet­ta­va, et­tä Ruot­si on, jos ei it­se­käs, niin ai­na­kin it­sel­li­nen toi­mi­ja. Tämä näh­dään muun mu­as­sa sen saa­mis­sa jä­sen­mak­su­a­len­nuk­sis­sa. Suo­mi ero­aa täs­sä­kin muis­ta Poh­jois­mais­ta, kos­ka Suo­mi ei ole pi­tä­nyt sa­mal­la ta­val­la puo­li­aan. Li­säk­si Suo­mi on ai­no­a­na Poh­jois­maa­na eu­ros­sa. Suo­men vel­ka­suh­de suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on myös ihan eri ta­sol­la kuin Ruot­sin ja Tans­kan, pu­hu­mat­ta­kaan Nor­jan, joka äly­si ai­koi­naan ol­la liit­ty­mät­tä EU:hun.

Lau­ra Huh­ta­saa­ri

Eu­roo­pan par­la­men­tin jä­sen