Vii­me vii­kol­la Na­nun­kal­li­on kou­lun har­jan­nos­ta­jai­sis­sa tuli jäl­leen vah­vas­ti mie­leen, kuin­ka pal­jon Rau­ma pa­nos­taa lap­siin ja nuo­riin. Meil­le on tu­los­sa hie­not ti­lat pie­nil­le rau­ma­lai­sil­le op­pia ja elää jän­nit­tä­viä elä­män­vai­hei­taan. Rau­mal­la on myös laa­jo­ja har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja ak­tii­vi­nen nuo­ri­so­val­tuus­to, joi­den avul­la nuo­ret pää­se­vät osak­si kau­pun­gin toi­min­taa.

Olen kui­ten­kin vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na miet­ti­nyt yh­tä ky­sy­mys­tä. Mitä ta­pah­tuu, kun nuo­ri kas­vaa ai­kui­sek­si?

Opis­ke­lui­de­ni ai­ka­na olen huo­man­nut, et­tä Rau­mal­la ja opis­ke­lu­kau­pun­gis­sa­ni Jy­väs­ky­läs­sä on yk­si yh­tei­nen haas­te. Moni nuo­ri kat­soo ko­ti­kau­pun­kin­sa ul­ko­puo­lel­le, kun on ai­ka ot­taa seu­raa­va as­kel elä­mäs­sä.

On hy­vin luon­nol­li­nen osa nuo­ren elä­mää ha­lu­ta näh­dä maa­il­maa ja muut­taa työn tai opis­ke­lu­jen pe­räs­sä muu­al­le, ei­kä sitä pidä yrit­tää es­tää. Mut­ta sitä, mitä voim­me poh­tia on, et­tä mik­si niin mo­nen nuo­ren pi­täi­si läh­teä muu­al­le ra­ken­taak­seen it­sel­leen tu­le­vai­suu­den.

Ko­ti­kau­pun­ki tar­koit­taa nuo­rel­le par­haas­sa ta­pauk­ses­sa ko­tia, ka­ve­rei­ta, kas­vu­ym­pä­ris­töä, kult­tuu­ria, ta­pah­tu­mia ja muis­to­ja. Se on myös tun­ne sii­tä, et­tä kuu­luu jouk­koon.

Mei­dän tu­lee siis miet­tiä mil­tä Rau­ma näyt­täy­tyy nuo­rel­le sil­loin, kun lap­suus vaih­tuu ai­kui­suu­teen. On­ko tääl­lä ti­laa nuo­ril­le ta­voi­tel­la unel­mi­aan tai ra­ken­taa oman nä­köis­tä elä­mää? Olen­nais­ta on myös poh­tia, mil­lai­nen Rau­ma on opis­ke­lu­kau­pun­ki­na.

Opis­ke­li­ja­na olen näh­nyt, mi­ten kau­pun­ki voi vah­vis­taa opis­ke­li­joi­den yh­tei­söl­li­syyt­tä ja luo­da tun­net­ta sii­tä, et­tä täs­tä voi­si tul­la oma kau­pun­ki myös tu­le­vai­suu­des­sa.

Ajat­te­len, et­tä mei­dän ta­voit­teem­me ei pi­täi­si ol­la se, et­tei yk­si­kään nuo­ri läh­ti­si Rau­mal­ta. Vaan pi­kem­min­kin se, et­tä nuo­ril­la on myö­hem­min aja­tus sii­tä, et­tä tän­ne ha­lu­taan pa­la­ta. Rau­man tu­lee ol­la paik­ka, jos­sa nuo­ri saa kas­vaa, ko­keil­la ja ta­voi­tel­la unel­mi­aan. Ja jos unel­mat vie­vät vä­lil­lä muu­al­le, tääl­lä pi­täi­si ol­la paik­ka, jo­hon on hyvä tul­la ta­kai­sin.

Evi­ta Seik­ku­la

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, si­vis­tys­va­li­o­kun­nan jä­sen (vihr.), Rau­ma