Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Sillai kai... helmikuu 26. 2023
Helmikuu viimitteet päivät o menos ja täkäläiste koululaiste lomakki loppumas. Sillai kai, äkkii ne lomapäivät pakkaa kulluu itte kullaki, mut sikko tullee tähä ikkää ni lommaa ei ol lainka. Itte tarttee ottaa lomas jos silt tuntuu, mut kyl elämä loppupual oikeesti ollaa koko ajjaa lomal. Joku voi toret tähä et puppuu puhu, mut ole stää miält, et jos asjat o reeras, ni vanhan voiraa ol vaa ninko lomal oltas. Kyl ilmat oli ny tänä talven lomalaiste pualel ja talve nautinnot kaikkei saatavil. Se tiätty, et nua urheilut taisi jokusii pittää telku äärel, mut jäi siin silti aikaa ulkoiluu. Ny täs joku aamu lenkil nähtii oikee kommee kettuki, joka mee nähtyys vilisti yli peltoi ton Sunniäme mettää päi. Peurat pysytteli ny omis oloissas, mut jälkii oli vaik kui ja perunapellol oli melkosesti tönkitty samallai ko muretterisarraallakki. Toivo mukkaa oli syätävää löytyny.
Jäätilanne o iha entiselläs tääl meilläppäi. Rannat o jääs ja koko ajjaa hyyret kulkee, ko joki o täält iha auki. Toisin päivin hyyrelauttat o piänempii ja toisin taas melkosii fleetaleit. Viä neljäkyment vuat takasi, ko meenki nuarimmaiset kävi Kalaholma kouluu, ne ain talvisi hiihti yli joje sin, mut nyte jo vuasitolkul semmone ei olis ollu sunka ennää mahrollist. Täst sukkelast talvest ny viä semmoneki huamio, ko Heiki päivän 19. tammikuut pruukaa talve selkä katket tai taittuu ny kumminki ja nii se tuntu nykki tekevä, mut onneks ei sit sentää kumminka, ko helmikuus saatii viä näi kommeet kelit. Sillo Heiki päivän sanotaa karhunki kääntävä kylkees, mut mitäs ny sit, ko Korkeesaare karhut oliki jo heränny talviuniltas?? Kyl nähtii telkus kui lystii niil oli päästyys ulos ja lummee peuhaa. Siäl ne laskitteli persmyrryy ninko muksut pruukaa lummee päästyys ja oli niil mukavaa eikä lainka näyttäny silt et olis pitkääs maattu ja paikat kankein. Sevverra viä täs tost Mati päivästäkki, et siihenki liittyy noit talvisii aaninkei, ko sanotaa et Matti lumiportit joko avvaa tai sulkee. No nähtäväks jää!
Meil o ollu semmone faarttiviikko, synttäreit ja tuparikki, ninko nuaret pruukaa sannoo. Kaike lisäks mää kävi parrii otteesee korvahuuhtelus ja sit kuulotutkimukseski. Ny voi omalt kohraltani toret et kaikki hoitu just sillai ko pitiki ja ny viä vartoo lääkäri soittoo tuloksist. Taitaa silti ol sillai et klaarasi pelkäl korvapyykil eikä kai tarttekka viä muut?? Ainaki ny tuntuu et kuulisi paremmi ja kiitänki Puuvilla väkkee siit!!
Euroviisuihi menijäki sit ratkes ylivoimasesti, niättettei ny sit mukko onnee sil toukokuu kisareissul et saatas pitkäst aikaa voitto kottii!! Ens viikkoo hiihtoi jännäte ja suamalaisil peukkuu pittäi, sillai kai...
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos