Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Omppui ja nahkiaiste aikaa... elokuu 20. 2023
Just nii, omput alkaa kypsyy ja nahkiaisii o jo härsyl, vaik tyyriit ovakki viä. Tarttee ny iha alkuu kertoo millai mul täs jutu tevos äskö kävi. Oli jollailai nii täpinöis kriivannu ette huamannu lainka tallentaa ja sikko se tei, ni kone sano et sama päällikriivaus o jo olemas. Siin stää ihmetelles jollailai poisti jo melkei reeras oleva sepustukseni ja arvakkaas tyhjenik pääki samal, muttei täs ny muu aut, ko unohtaa moine ja ottaa iha uus aihe ja uuret funteeraukset. Aamutuimii tos patsastelles lenkil haisteltii et vilja alkaa kypsyy ja iha tämä syksy eka viljakuarma tos jo eile meniki. Ny sit vaa varrotaa viljelijöil suatusii ilmoi et sais puituu hyvä sää aikaa eikä menis nii kamalasti onkaa se kuivaamissee. Kyl ne tos vähä eppäili et matalapainet olis tulos tännekki päi, mut voi se viä muuttuuki ninko ussei pruukaa.
Meil pittää omppupuut ny tänä syksyn vähä vissii taukoo, ko tullee määrällisesti paljo vähemmä ja nekki o joko muumiotautisii tai mato o kerriinny jo käymää. Iha tarpeeks silti, mut melkone homma noitte puronneitte suhtee, ko päivittäi ne haravoittee pois hävitettäväks.
Nahkiaisist luji kyl jutu aviisist et kartal ollaa, ensimmäiset o hyvinki paistettu ja toril jo koppiki näkkyy sekä sit se sorti putikit tiätty jo niit kauppaa. Täkäläisii o kuulemma vast paistamissee saatu. Hinta taitaa ol aikalai tyyris viä toistaseks, mukko täs ny illat jo pimenee, virta o melkone ja myrskyyki syksysi pruukaa ol, ni eiks mar saaliikki suuren ja hinnat laske. Nuariso laitto kyl jo kuvvaa ostamistas nahkiaisist ja stää syynätes kyl melkei jo suus maistu. Kyl meki sit toril sillai mennes kopil käyrää, kyl ne nii hyvvii o, et se herkku saa vaik hiukka maksaaki. Puhutaa niist sit enemmä myähemmi.
Jaa ni, siit kans jo hävinnees osas kriivasinki tost yhrest viime viikol oikee aiheeks nousseeks asjast, ko intimiteettisuajast. Me ihmiset ollaa nii erillaisii senki asja suhtee. Toiset puhhuu kaikki vaivas juurt jaksai nii olemattomist nypyist kaatumismurtumii astikka, ko toiset taas sit pittää ne visusti oman tiatonas. Kyl nois julkisis ninko terveyskeskukses, sairalois, lääkäreitte vastaaotoil ja vaik junas reissates väkisinki joutuu kuulustellee ihmiste sairaskertomuksii. Soo aikalai semmone hanakasti framil otettava aihe, joho sit vastapeluriki miälelläs mennee föllii. Me ammatti-ihmiset, jokka ikämme ollaa tyäs kuulusteltu hualel ihmiste murheit ei niinkä ennää eläkkeel stää halut, mut minkäs teet. Kyl muute ne siäl klasikopis esim. terveyskeskukses istuvat sööterskat joutuu kovil, niät iha sääliks käy. Ihmiset o julmii, töykeit ja kirote asjaas klaaraavii, ninko just viikol Puuvillas 5 minuti aikan varrotes jourui kuulee, niät häpesi hee pualestas. Voiraa ja ollaa ihmisiks...
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos