Jee­suk­sen tu­los­ta kak­si­tu­hat­ta vuot­ta sit­ten al­koi vii­mei­nen ai­ka (1 Kor. 10:11). Mo­net mer­kit ker­to­vat, et­tä olem­me tuon ajan vii­me met­reil­lä, kalk­ki­vii­voil­la. So­dat, luon­non poik­keuk­sel­li­suu­det ja mo­nin­pai­koin ko­et­tu nä­län­hä­tä ja nä­län­hä­dän uh­ka ovat to­del­li­suut­ta. Lähi-idän tai­vaal­la on mo­nia ky­sy­myk­siä, jot­ka ovat in­hi­mil­li­sin kei­noin rat­kai­se­mat­to­mia.

Sa­ma­nai­kai­ses­ti uu­det ide­o­lo­gi­set nä­ke­myk­set ih­mis­per­soo­nas­ta häm­men­tä­vät. Muu­tok­set ta­pah­tu­vat kiih­ty­väl­lä no­peu­del­la. Jol­la­kin ta­val­la ai­kaa näyt­tää vai­vaa­van hys­te­ria. Jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten pu­hut­tiin ih­mis­kun­nan hyön­teis­ty­mi­ses­tä. Tu­lee im­puls­se­ja, jot­ka ve­tä­vät ih­mi­siä mag­nee­tin ta­voin puo­leen­sa.

Moni kai­paa ai­kaa, jos­sa mum­mon kaap­pi­kel­lo rak­sut­ti rau­hoit­ta­vas­ti men­nyt­tä ai­kaa, van­han lau­lun sa­noin.

Täs­sä ti­lan­tees­sa ei ole oi­ke­as­taan mi­tään yl­lät­tä­vää. Tämä kaik­ki to­dis­taa Jee­suk­sen sa­no­jen oi­keel­li­suu­den; näin tämä tu­lee me­ne­mään. Päin­vas­toin pe­lon si­jas­ta on ai­ka nos­taa kat­se ylös, sil­lä va­pau­tuk­sen ai­ka on lä­hel­lä!

Yk­si Raa­ma­tun upeim­pia koh­tia on Joh. 4:35: ”Kat­so, Minä sa­non teil­le; nos­ta­kaa sil­män­ne ja kat­sel­kaa vai­ni­oi­ta, kuin­ka ne ovat val­jen­neet lei­kat­ta­vak­si”.

Kyp­sä vil­ja­pel­to, joka lai­neh­tii tuu­les­sa on kau­nis näky elon­leik­kuu­seen tul­ta­es­sa niin Is­ra­e­lis­sa kuin meil­lä Suo­mes­sa­kin. Jee­sus näki pel­lot ih­mis­kun­ta­na, jos­ta nyt koo­taan ian­kaik­kis­ta sa­toa Tai­vaan laa­riin.

Jee­sus näki tu­le­van Ju­ma­lan nä­kö­kul­mas­ta ja mah­dol­li­suuk­sis­ta kä­sin. Nyt jos kos­kaan tar­vit­sem­me luot­ta­mus­ta sii­tä, et­tä kaik­ki muu­tos­ten kes­kel­lä on Ju­ma­lan hal­lin­nas­sa, kont­rol­lis­sa. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta tu­lee ja voit­taa! Hä­nen omil­laan on hyvä tu­le­vai­suus.

Pel­lot odot­ta­vat leik­kaa­jia. Hei­tä ei ole pal­jon, näin Jee­sus näki: ”Eloa on pal­jon mut­ta työ­mie­hiä vä­hän. Ru­koil­kaa siis elon Her­raa, et­tä Hän lä­het­täi­si työ­mie­hiä elon­kor­juu­seen­sa” (Matt. 9:37-38). Ko­neet ei­vät tee tätä työ­tä, vaan Ju­ma­lan rak­kau­den täyt­tä­mät ih­mi­set.

Meil­lä jo­kai­sel­la on paik­kam­me täs­sä maa­il­man tär­keim­mäs­sä työs­sä nyt­kin, kun il­ta on pi­me­ne­mäs­sä ajan tai­vaal­la. Voi vä­syt­tää tai pe­lot­taa. Mut­ta lu­vas­sa on vä­sy­neel­le vä­keä ja voi­mat­to­mal­le voi­maa.

Mie­lee­ni tu­lee ur­hei­lu­kil­pai­lun pit­kän mat­kan juok­su 1960-lu­vul­ta. Yk­si juok­si­ja näyt­ti vä­säh­tä­vän pa­has­ti kes­ken kil­pai­lun. Kat­so­jat miet­ti­vät, kes­tää­kö tuo mies lop­puun saak­ka. Niin vai­val­lois­ta oli hä­nen me­non­sa. Mut­ta kun vii­mei­sen kier­rok­sen lop­pu­suo­ra au­ke­ni, tuon juok­si­jan kiri oli kuin hir­ven kon­sa­naan! Hän oli kil­pai­lun vii­mei­siä, mut­ta sai suu­rim­mat suo­si­o­no­soi­tuk­set.

Kris­tuk­sen omal­la maa­li hää­möt­tää edes­sä. Sii­nä on pää­mää­räm­me. Sii­hen saam­me Ju­ma­lan työ­to­ve­rei­na ol­la aut­ta­mas­sa ja roh­kai­se­mas­sa kans­sa­mat­kaa­ji­am­me. Edes­sä on mer­ki­tyk­sel­li­nen elä­mä!

Meil­lä on etuo­i­keu­te­na ru­koil­la, et­tä Is­ra­el kan­sa­na sai­si koh­da­ta Mes­si­aan­sa, Jee­suk­sen. Sii­nä on rat­kai­sun avain niin Lähi-itään kuin koko maa­il­maan.

Pert­ti Ky­mä­läi­nen

Pas­to­ri, Pori

Pertti Kymäläinen