Kolumni: Hyvinvointialueen haasteet jatkuvat – Ratkaisumalliksi esitän koko kapasiteetin hyödyntämistä
Hyvinvointialue on ollut toiminnassa jo lähes viisi kuukautta. Osa toiminnoista on mennyt hyvin eteenpäin, mutta osa toiminnoista vaatii vielä pikaisia parannuksia. Hyvinvointialueella on edelleen haasteita toteuttaa palvelut asiakkaan kannalta riittävällä aikataululla, eli asiakkaan pääsy hoitoon ajoissa on edelleen suuri ongelma. Osaavan työvoiman saatavuushaasteet vaikuttavat osaltaan palvelujen toimintaan. Nykyinen työpaine sekä perustason johtamisongelmat vaikuttavat alan houkuttelevuuteen.
Palvelujen toimivuuteen löytyy myös ratkaisumalli. Se edellyttää, että käytetään alueen koko palvelutarjontaa hyväksi. Hyvinvointialueen oman tuotannon henkilöstömäärä on runsas 9 000 henkilöä ja alueella toimivien yritysten sekä kolmannen sektorin henkilöstömäärä on noin 5 000 henkilöä. Mikäli koko runsaan 14 000 henkilön kapasiteettia hyödynnettäisiin maksimaalisesti, niin palvelujen toimivuuteen ja tehokkuuteen saataisiin merkittävä parannus. Tätä kautta myös jatkuva lyhytnäköinen palvelujen leikkaus juustohöyläperiaatteella vähenisi.
Monituottajamalli on kirjattu hyvinvointialueen strategiaan, mutta sen käyttö lähtee siitä, että ensin tuotetaan mahdollisimman paljon omalla palvelutuotannolla ja vasta sitten täydennetään yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. Tällöin työstä muodostuu helposti niin sanottua hätätyötä ja kustannukset nousevat, kun tarve on pikainen eikä kilpailutettu. Mikäli monituottajamallia toteutettaisiin oikein, olisivat kaikki palvelujen tuottajat samalla viivalla ja valinta tapahtuisi palvelujen tehokkuuden ja toimivuuden, eikä pelkästään hinnan perusteella. Myös laatuvaatimukset olisivat samat kaikilla tuottajilla ja lisäksi oman tuotannon kustannusrakenne olisi selvitetty riittävästi huomioiden ja avaamalla kaikki kustannukset.
Kilpailutukset pitäisi tehdä riittävän ajoissa ja käydä mahdollisimman vuorovaikutteinen markkinavuoropuhelu. Kahdenvälisiin keskusteluihin satsattu resurssi varmistaa laadukkaan ja osuvamman hankintamenettelyn. Kahdenkeskisiä keskusteluita pitää olla riittävästi, että saadaan riittävän laaja ja monipuolinen näkemys tarjouspyynnön laadintaa varten. Merkittävissä hankintakokonaisuuksissa on hyvä käydä myös hankintapäätöksen jälkeinen keskustelu hankintamenettelyyn osallistuneiden kanssa. Tämä edistää hankintaprosessin avoimuutta.
Monen palvelun kohdalla palveluseteli on toimivin ratkaisu, mutta setelin pitää vastata hinnaltaan julkisen oman palvelutuotannon kustannusta. Muuten palvelusetelin käyttö jää alhaiseksi. Lisäksi palveluseteliä pitää myös myöntää osana palvelutuotantoa, ei pelkästään kiirejonojen purkua varten. Hyvällä ennakoivalla hankintamenettelyllä ja palveluseteleiden käytöllä voidaan estää jo ennakkoon jonojen syntyä ja asiakkaat saavat hoitoa ajoissa. Lisäksi tätä kautta myös henkilöstön jaksaminen ja koko hyvinvointialueen palvelutaso paranee.
Markku Kivinen
Toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät