Rai­ko Häy­ri­nen / STT

Li­sens­si­pe­laa­jien mää­rä on nous­sut en­nä­tys­lu­ke­miin, mies­ten maa­jouk­kue pors­kut­taa koh­ti MM-ki­so­ja ja Lau­ri Mark­ka­nen on nous­sut Suo­men suo­si­tuim­mak­si ur­hei­li­jak­si. Mut­ta suo­ma­lai­ses­sa ko­ri­pal­loi­lus­sa pu­hal­ta­va myö­tä­tuu­li näyt­tää kier­tä­neen nais­ten maa­jouk­ku­een, joka on vii­mek­si pe­lan­nut EM-ki­sois­sa 1987.

Huh­ti­kuus­sa Ko­ri­pal­lo­liit­to tie­dot­ti, et­tä nais­ten maa­jouk­ku­een pää­val­men­ta­ja­na aloit­taa Ilk­ka Pal­vi­ai­nen ja kak­kos­val­men­ta­ja­na Se­a­gul­l­sin Suo­men mes­ta­ruu­teen joh­ta­nut Jus­si Laak­so.

Lii­ton tie­dot­tees­sa ei mai­nit­tu sa­nal­la­kaan Pal­vi­ai­sen edel­tä­jää Pek­ka Sal­mis­ta.

Sal­mi­nen tuli nais­ten maa­jouk­ku­een pää­val­men­ta­jak­si ke­sä­kuus­sa 2015. Hä­nel­lä oli ta­ka­naan pit­kä ja me­nes­tyk­se­käs ura seu­ra­jouk­ku­e­val­men­ta­ja­na, mut­ta en­nen kaik­kea hän oli ol­lut ra­ken­ta­mas­sa mies­ten maa­jouk­ku­een nou­sua. Sal­mi­nen oli toi­mi­nut mies­ten maa­jouk­ku­een apu­val­men­ta­ja­na 2001 al­ka­en ja ol­lut eri­tyi­ses­ti ra­ken­ta­mas­sa maa­jouk­ku­een ta­va­ra­merk­ki­puo­lus­tus­ta. Toi­vee­na oli, et­tä hän voi­si joh­taa nai­set sa­man­kal­tai­seen nou­suun kuin Suo­men mie­het.

Se on jää­nyt tois­tai­sek­si haa­veek­si. Sal­mi­sen pää­val­men­ta­ja­kau­del­la Su­si­la­dies pe­la­si 22 EM-kar­sin­ta­ot­te­lua, jois­ta se voit­ti yh­den mar­ras­kuus­sa 2020 Por­tu­ga­lia vas­taan.

Se ei sil­ti tar­koi­ta sitä, et­tei Sal­mi­sen joh­dol­la oli­si teh­ty har­ti­a­voi­min töi­tä kurs­sin kään­tä­mi­sek­si.

– Pe­kal­le on an­net­ta­va kre­diit­tiä sii­tä, mi­ten hän on tais­tel­lut nais­ten puo­les­ta, et­tä meil­lä oli­si niin am­mat­ti­mai­set olot kuin mah­dol­lis­ta. Us­kon, et­tä jo­kai­nen pe­laa­ja al­le­kir­joit­taa sen, et­tä hän on aut­ta­nut kaik­kia pe­laa­jia myös ken­tän ul­ko­puo­lel­la. Kun olin en­sim­mäis­tä ke­sää maa­jouk­ku­ees­sa, pe­sim­me mat­kal­la nyrk­ki­pyyk­kiä la­vu­aa­ris­sa ja las­kim­me, mi­ten ur­hei­lu­top­pe­ja riit­tää. Nyt on oi­ke­as­ti tosi am­mat­ti­mai­nen mei­nin­ki, maa­jouk­ku­ees­sa 2012 de­by­toi­nut So­fia Pe­lan­der sa­noo.

Myös uu­si pää­val­men­ta­ja Ilk­ka Pal­vi­ai­nen ke­huu vuo­laas­ti edel­tä­jään­sä.

– Pek­ka on teh­nyt ää­rim­mäi­sen laa­du­kas­ta työ­tä tyt­tö­jen ko­ri­pal­lon ke­hit­tä­mi­ses­sä. On saa­tu si­tou­tet­tua val­men­ta­jia ja pe­laa­jia sekä saa­tu seu­rat te­ke­mään yh­des­sä asi­oi­ta. Nuor­ten maa­jouk­ku­ei­den taso on nous­sut ja meil­lä on myös Eu­roo­pan ta­sol­la huip­pu­yk­si­löi­tä.

Sal­mi­nen ei ha­lun­nut jul­ki­ses­ti kom­men­toi­da pää­val­men­ta­ja­kau­ten­sa päät­ty­mis­tä, mut­ta oli val­mis pu­hu­maan muis­ta asi­ois­ta.

– Nuor­ten maa­jouk­ku­e­val­men­nuk­sen ja val­men­ta­ja­kou­lu­tuk­sen kaut­ta tätä on läh­det­ty kas­vat­ta­maan, siel­tä se pi­tää teh­dä, jos jo­tain isoa ha­lu­aa muut­taa. Kar­ke­as­ti sa­no­en en­sim­mäi­set pe­laa­jat, jot­ka ovat ol­leet näi­den muu­tos­ten pii­ris­sä, ovat 1997–1998 syn­ty­neet. Jos­sain vai­hees­sa se hyvä työ al­kaa nä­kyä, vaik­ka se ei vie­lä ole vie­nyt sin­ne as­ti mi­hin ha­lu­am­me, Sal­mi­nen sum­ma­si pää­val­men­ta­ja­kau­ten­sa.

Ilk­ka Pal­vi­ai­nen sa­noo nä­ke­vän­sä ny­ky­ti­lan­tees­sa pal­jon mah­dol­li­suuk­sia. Kaik­ki Suo­men tyt­tö­jen ikä­kau­si­maa­jouk­ku­eet pe­laa­vat EM-ki­so­jen ylim­mäl­lä ta­sol­la A-di­vi­si­oo­nas­sa ja Awak Kui­er on nous­sut en­sim­mäi­sek­si suo­ma­lai­sek­si WNBA-pe­laa­jak­si, jon­ka nimi re­so­noi myös nais­ten ko­ri­pal­loi­lua seu­raa­van ylei­sön ul­ko­puo­lel­la.

– Nuo­ret pää­se­vät kil­pai­le­maan maa­no­san par­hai­ta vas­taan nuo­res­ta saak­ka. Se ei suo­raan siir­ry ai­kuis­ten maa­jouk­ku­ee­seen, mut­ta pit­kä­jän­tei­ses­ti se ede­saut­taa sitä. Jos kat­so­taan taak­se­päin mei­dän ny­kyi­siä ko­ke­nei­ta ikä­luok­ki­am­me, niin heil­lä on vain sa­tun­nai­ses­ti A-di­vi­si­oo­nan ko­ke­mus­ta, Pal­vi­ai­nen sa­noo.

Pal­vi­ai­nen sa­noo ha­lu­a­van­sa pyr­kiä siir­tä­mään nuor­ten maa­jouk­ku­ei­den pär­jää­mis­tä ar­vo­ki­sois­sa ai­kuis­ten maa­jouk­ku­ee­seen.

– Pe­lil­li­ses­ti ha­lu­am­me ol­la roh­kei­ta, en­nal­ta-ar­vaa­mat­to­mia ja pe­la­ta koko ken­tän ko­ri­pal­loa.

Nais­ten maa­jouk­kue on sil­ti sa­man­kal­tai­ses­sa kuo­pas­sa kuin mies­ten maa­jouk­kue 2000-lu­vun en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­kym­me­nel­lä, kun se oli pu­do­tet­tu EM-kar­sin­to­jen B-sar­jaan. Alim­mis­ta loh­ko­ar­von­ta­ko­reis­ta on kova työ pääs­tä ylös­päin ja kar­sin­ta­pe­le­jä on vä­hän, ei­kä nais­ten EM-ki­sois­sa pe­laa kuin 16 maa­ta – kah­dek­san vä­hem­män kuin mies­ten EM-ki­sois­sa.

– Kun läh­det poh­jal­ta ran­kin­gis­sa, pää­dyt pe­laa­maan Es­pan­jaa tai Rans­kaa vas­taan, jot­ka ovat mel­kein mah­dot­to­mia voit­taa. Meil­lä on myös käy­nyt huo­no tuu­ri ar­von­nois­sa. Mi­nus­ta me olem­me ot­ta­neet as­ke­lia eteen­päin ja meil­lä al­kaa ol­la tosi hy­viä nuo­ria, So­fia Pe­lan­der sa­noo.

Pal­vi­ai­nen on val­men­ta­nut sekä mie­hiä et­tä nai­sia ja sa­noo ha­lu­a­van­sa koh­da­ta jo­kai­sen val­men­net­ta­van­sa yk­si­lö­nä. Hän sa­noo, et­tei näe mer­kit­tä­viä ero­ja mies­ten ja nais­ten vä­lil­lä.

Yk­si kiis­ta­ton ero on kui­ten­kin se, et­tä ty­töt tu­le­vat pu­ber­teet­tiin kes­ki­mää­rin sel­ke­äs­ti ai­kai­sem­min kuin po­jat. Nais­ten val­men­nus­jär­jes­tel­män työ­tä tämä hel­pot­taa sii­nä mie­les­sä, et­tä en­sim­mäis­ten ikä­kau­si­maa­jouk­ku­e­va­lin­to­jen ja toi­sen as­teen op­pi­lai­tos­ten ur­hei­lu­lin­jo­jen va­lin­tai­äs­sä tyt­tö­jen mur­ro­si­kä on yleen­sä jo ta­ka­na. Poi­kien osal­ta va­lin­to­ja teh­dään taas ti­lan­tees­sa, jos­sa bi­o­lo­gi­set ke­hi­ty­se­rot yk­si­löi­den vä­lil­lä ovat suu­ria.

Toi­saal­ta tämä ai­heut­taa oman­lai­si­aan vaa­ti­muk­sia tyt­tö­jen val­men­ta­mi­sel­le.

– Ky­sy­mys tyt­tö­jen val­men­nus­jär­jes­tel­mäl­le on­kin, teh­dään­kö oi­kei­ta asi­oi­ta tar­peek­si ai­kai­sin. On­ko poh­ja ra­ken­net­tu riit­tä­vän hy­vin, et­tä ta­len­tis­ta saa­tai­siin kaik­ki ir­ti, Pal­vi­ai­nen ky­syy.

Sal­mi­sen mie­les­tä vas­taus on ei.

– Kun meil­lä ale­taan to­del­la har­joi­tel­la, on jo vä­hän myö­häis­tä. Tyt­tö­jen pi­täi­si teh­dä en­nen kaik­kea enem­män voi­ma­har­joit­te­lua kuin poi­kien. Toi­men­pi­teet pi­täi­si suun­na­ta ai­kai­sem­paan ikä­kau­teen kuin toi­sen as­teen opin­toi­hin. Ty­töil­le tar­vit­tai­siin li­sää har­joit­te­lua jo ala- ja ylä­kou­lui­kään, Sal­mi­nen sa­noo.

Tar­jol­la ole­vien työ­paik­ko­jen mää­rään val­men­nus­jär­jes­tel­mä ei pys­ty vai­kut­ta­maan. Nii­tä nai­sur­hei­li­joil­le on Suo­mes­sa sel­ke­äs­ti vä­hem­män kuin mie­hil­le ja pal­kat ovat kes­ki­mää­rin mie­hiä pie­nem­piä. Tämä on yk­si syy sii­hen, mik­si useis­sa pal­loi­lu­la­jeis­sa Suo­mes­sa har­mi­tel­laan nais­pe­laa­jien ai­kais­ta lo­pet­ta­mis­ta.

Kun So­fia Pe­lan­der oli miet­ti­mäs­sä suun­taan­sa yli­op­pi­las­kir­joi­tus­vuon­na, hän kes­kus­te­li isän­sä kans­sa mah­dol­li­suu­des­ta läh­teä Yh­dys­val­toi­hin pe­laa­maan yli­o­pis­to­ko­ri­pal­loa.

– Isä sa­noi, et­tei si­nus­ta am­mat­ti­pe­laa­jaa kui­ten­kaan tule ja kun ha­lu­at lää­kä­rik­si, mie­ti nyt vie­lä, Pe­lan­der ker­too.

Pe­lan­der aloit­ti­kin lää­ke­tie­teen opin­not Suo­mes­sa, mut­ta on sen jäl­keen eden­nyt am­mat­ti­lais­ko­ri­pal­loi­li­jak­si Eu­roo­pas­sa.

– Ai­na kun isä on soit­ta­nut ul­ko­mail­le, olen vas­tan­nut, et­ten eh­di pu­hua, olen työ­mat­kal­la, Pe­lan­der nau­raa.

– On hir­ve­än tär­ke­ää, et­tä ty­töil­lä­kin oli­si esi­ku­via sii­tä, et­tä ko­rik­ses­ta voi teh­dä am­ma­tin. Ko­rik­ses­sa on ylei­ses­ti vain kah­dek­san kuu­kau­den so­pi­muk­set. Mies­ten puo­lel­la pal­kat ovat sen ver­ran kor­ke­am­mat, et­tä on mah­dol­lis­ta kes­kit­tyä sii­hen. Sii­nä on iso ero. Jos te­kee kak­soi­su­raa, on vai­kea yh­dis­tää opin­toi­hin kah­den kuu­kau­den maa­jouk­ku­e­lei­ri­tys ke­säl­lä, Pe­lan­der ver­taa.

Pek­ka Sal­mi­sen mie­les­tä oli­si tär­ke­ää saa­da nais­ten Ko­ris­lii­gas­ta ai­na­kin yk­si jouk­kue pe­laa­maan ko­via kan­sain­vä­li­siä pe­le­jä, mikä mah­dol­lis­tai­si ke­hit­ty­mi­sen ko­ti­maas­sa pe­laa­vil­le nai­sil­le.

– Suo­meen pi­täi­si saa­da Eu­ro­cup-ta­soi­nen jouk­kue. Sitä ei ole saa­tu ai­kaan.

Pal­vi­ai­sen pää­val­men­ta­ja­kau­den en­sim­mäi­nen iso koi­tos ovat Kii­nan Cheng­dus­sa kesä-hei­nä­kuun vaih­tees­sa pe­lat­ta­vat Uni­ver­si­a­dit. Suo­men al­ku­loh­koon kuu­luu myös Yh­dys­val­lat.

– Kesä on ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää ai­kaa. Uni­ver­si­a­dit pal­ve­le­vat mei­tä sen tes­taa­mi­ses­sa, mi­ten har­joi­tel­lut asi­at toi­mi­vat. Edes­sä on val­ta­van tär­keä kesä.

So­fia Pe­lan­der us­koo, et­tä pa­rem­mat ajat ovat edes­sä.

– Hy­pen puu­te joh­tuu me­nes­tyk­sen puut­tees­ta, mut­ta meil­lä on po­si­tii­vi­nen suun­ta. Jos jouk­ku­ees­sa on Lau­ri Mark­ka­nen, on hel­pom­pi luo­da in­nos­tus­ta suu­rel­le ylei­söl­le, joka ei muu­ten oli­si niin kiin­nos­tu­nut ko­ri­pal­los­ta. Meil­lä on Awak, joka on nuo­ri ja jol­la tai­vas on ra­ja­na. Vaik­ka hy­peä ei vie­lä ole tul­lut, mi­nus­ta kai­kes­sa nais­ten ur­hei­lus­sa nä­kyy, et­tä ol­laan me­nos­sa tasa-ar­voi­sem­paan suun­taan.