Jar­no Pik­ka­rai­nen, 51, ei ole mi­kään jees jees -mies. Äs­sät sää pää­val­men­ta­jak­seen rä­vä­kän ja osaa­van kout­sin. Yh­den omi­nai­suu­den hän on te­ke­mi­sil­lään osoit­ta­nut. Pik­ka­rai­sel­la on kyky saa­da pe­laa­jat an­ta­maan pa­ras­taan.

Vii­mei­sin näyt­tö täs­tä oli Hä­meen­lin­nas­sa, kun HPK oli va­jon­nut tau­lu­kon poh­ja­si­joil­le. Pä­te­vä­nä val­men­ta­ja­na tun­net­tu Mat­ti Tii­li­kai­nen ei saa­nut jouk­ku­et­taan syt­ty­mään. HPK pe­la­si kyl­lä val­men­ta­jan nuot­tien mu­kaan, mut­ta se vii­mei­nen ru­tis­tus jäi puut­tu­maan sa­moin kuin joh­ta­juus.

Kun Jar­no Pik­ka­rai­nen as­tui HPK:n pen­kin taak­se lo­ka­kuun nel­jäs päi­vä 2021, kaik­ki muut­tui. HPK:sta tuli het­kes­sä lii­gan tais­te­le­vin jouk­kue, joka kar­va­si roh­ke­as­ti yl­hääl­tä, puo­lus­ti omaa maa­lia hen­keen ja is­ki osu­mia. Pik­ka­rai­sen an­si­o­ta oli myös täh­ti­pe­laa­ja Mic­ha­el Jo­lyn saa­mi­nen ku­riin ja vi­rit­tä­mi­nen huip­puis­kuun. En­ne Pik­ka­rais­ta Joly oli jopa is­tu­nut vil­tis­sä.

Pik­ka­rai­sel­la on lii­ga­ko­ke­mus­ta myös HIFK:n ja TPS:n pää­val­men­ta­ja­na sekä apu­val­men­ta­ja­na Lu­kos­sa. HIFK:n luot­si­na tuli prons­si.

Mes­tik­ses­sä hän saa­vut­ti kak­si mes­ta­ruut­ta. Hä­nen va­lit­tiin kah­dek­si myös Mes­tik­sen par­haak­si val­men­ta­jak­si.

Jarno Pikkarainen on Ässien uusi päävalmentaja.

Mitä Äs­sät saa val­men­ta­jan vaih­dos­ta?

Ai­na­kin seu­ra läh­tee ha­ke­maan juu­ri nii­tä omi­nai­suuk­sia, joi­ta Pik­ka­rai­nen on ural­laan ai­kai­sem­min näyt­tä­nyt omaa­van.

Här­kä­lä ei ol­lut huo­no val­men­ta­ja. Se, et­tä Äs­sät hyy­tyi tär­keis­sä pe­leis­sä ja jäi pu­do­tus­pe­leis­tä ran­nal­le, on il­man muu­ta pit­kä mii­nus Här­kä­läl­le val­men­ta­ja­na. Hä­nen puo­lus­tuk­sek­seen on muis­tet­ta­va Äs­sien ka­pea ma­te­ri­aa­li ja avain­pe­laa­jien pit­kät sai­raus­lo­mat.

Mut­ta kyl­lä hei­dän piti jo ol­la kun­nos­sa, kun Äs­sät läh­ti vii­mei­sen pe­liin Spor­tia vas­taan. Esi­tys oli vai­su sii­hen näh­den, mitä po­ri­lais­jouk­kue on par­haim­mil­laan esit­tä­nyt.

Äs­sien joh­dol­la ei ol­lut malt­tia an­taa Här­kä­läl­le tois­ta mah­dol­li­suut­ta. Pai­neet me­nes­tyk­seen ovat ko­vat, kil­pai­lu ki­ris­tyy ja sar­jan avaa­mi­nen tuo omat haas­teen­sa, vaik­ka sitä ei hel­pos­ti tun­nus­te­ta.

Pai­nei­ta on myös Pik­ka­rai­sel­la. Po­ri­lai­nen kiek­ko­y­lei­sö elää voi­tois­ta, ja se sei­soo jouk­ku­een­sa ta­ka­na ta­san tark­kaan niin pit­kään, kun sil­lä on mah­dol­li­suus jat­kaa pe­le­jä run­ko­sar­jan jäl­keen.

Mut­ta kun on val­men­ta­nut HIFK:n prons­sil­le ja nos­ta­nut HPK:n suos­ta, niin kyl­lä­hän se Pik­ka­rai­sel­le an­taa it­se­luot­ta­mus­ta on­nis­tua teh­tä­väs­sään.

Pik­ka­rai­nen on mies joka elää jää­kie­kos­ta. Voi ku­vi­tel­la mi­ten pii­nal­lis­ta oli vuo­den paus­si huip­pu­kiek­koi­lus­ta. Toi­vot­ta­vas­ti se an­toi mie­hel­le ai­kaa ak­ku­jen la­taa­mi­seen.

Pik­ka­rai­sel­ta löy­tyy myös kii­vaut­ta. Toki mies on vuo­sien mit­taan rau­hoit­tu­nut. Syy­tä on­kin, sil­lä ura sai kol­hun run­saat kym­me­nen vuot­ta sit­ten, kun hän rä­hi­nöi Ju­ku­rien val­men­ta­ja­na pe­laa­jan­sa kans­sa yö­ker­hos­sa aa­mu­yön tun­tei­na.

Nuo­re­na mie­he­nä hän her­mos­tui Jo­ki­poi­kien voi­ton­juh­lis­sa toi­mit­ta­jaan ja ai­heut­ti här­del­lin, jos­ta leh­det ve­ti­vät ot­si­koi­ta.

Nuo ajat ovat his­to­ri­aa ja vii­den­kym­pin ra­jan­pyy­kin ylit­tä­mi­nen rau­hoit­taa, sa­moin kuin ko­ke­muk­sen tuo­ma har­kin­ta­ky­ky.

Yk­si asia on var­ma. Pik­ka­rai­ses­ta Äs­sät saa tu­li­sie­lui­sen ja in­to­hi­moa puh­ku­van pää­val­men­ta­jan.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Leh­dis­tö­neu­vos, Eu­ra­jo­ki