Ari An­te­roi­nen

Hei­mo Tör­mä, 72, saa­puu haas­tat­te­luun Rau­man tal­vi­har­joit­te­lu­hal­liin hy­vin va­rus­tau­tu­nee­na. Hän kai­vaa re­pus­taan lo­ka­kuus­sa teh­dyn UKK-kä­ve­ly­tes­tin tu­lok­set. Tu­los­ten mu­kaan Tör­mä on so­pi­van pai­noi­nen ja kun­toin­dek­si on 102. Eli kes­tä­vyys­kun­to on sa­ma­ni­käi­siin mie­hiin ver­rat­tu­na kes­ki­mää­räi­nen.

Haas­tat­te­lu­päi­vä­nä oli kova tuu­li ja lu­mi­my­räk­kä. Tör­mä kui­ten­kin kä­ve­li haas­ta­tel­ta­vak­si ko­to­aan Pyyn­pääs­tä ja ai­ko­mus oli vie­lä kä­vel­lä ta­kai­sin­kin. Mat­kaa ko­toa hal­lil­le on noin 3,5 ki­lo­met­riä.

Tör­mä ker­too saa­neen­sa liik­kua jo nuo­ru­kai­se­na Huit­ti­sis­sa, jos­ta on läh­töi­sin, maa­ti­ti­lan töis­sä.

– Se oli sel­lais­ta luon­nol­lis­ta liik­ku­mis­ta. Siel­tä se pe­rus­voi­ma on läh­töi­sin.

Sit­ten ku­vaan tuli pai­non­nos­to.

– Lep­pä­kos­ken ky­läl­lä oli sii­hen ai­kaan sel­lai­nen ak­tii­vi­nen Mat­ti Eve­ri, joka har­ras­ti pai­non­nos­toa ja ke­rä­si ky­län po­jat mu­kaan, Tör­mä ker­too.

Re­pus­ta löy­tyy toi­nen­kin pa­pe­ri, joka ker­too Tör­män kil­pai­lu­saa­vu­tuk­sia vuo­des­ta 1970 läh­tien vii­me vuo­teen saak­ka. Mi­ta­lei­ta ja po­kaa­lei­ta on ker­ty­nyt pai­non­nos­tos­ta, voi­ma­nos­tos­ta ja penk­ki­pun­ner­ruk­ses­ta. To­sin pa­pe­ris­ta puut­tu­vat mer­kin­nät vuo­sil­ta 1972–1999.

– Sil­loin oli per­he se yk­kö­sa­sia.

Rau­mal­le Tör­mä muut­ti 1977. Ai­ka meni töis­sä ja per­heen pa­ris­sa.

– Kun lä­hes­tyin viit­tä­kymp­piä, kat­soin pei­liin ja siel­tä kat­soi ta­kai­sin hy­vin riu­tu­neen nä­köi­nen mies. Ajat­te­lin, et­tä jo­tain pi­tää teh­dä. Me­nin sa­lil­le tree­naa­maan. Vuon­na 1999 pää­tin, et­tä vuo­den pääs­tä on SM-ki­sat pai­non­nos­tos­sa ja me­nen viis­kymp­pis­ten ki­saan mu­kaan. Har­joit­te­len niin pal­jon, et­tä sin­ne keh­taa men­nä. Ja me­nin kans­sa.

Heimo Törmä innostui näyttämään mallia vauhdittomasta pituushypystä Rauman talviharjoitteluhallissa. Mies tunnetaan kuitenkin parhaiten painon- ja voimanostosta.

Heimo Törmä innostui näyttämään mallia vauhdittomasta pituushypystä Rauman talviharjoitteluhallissa. Mies tunnetaan kuitenkin parhaiten painon- ja voimanostosta.

Ari Anteroinen

Ti­las­tois­sa löy­tyy sel­lai­nen­kin tie­to, et­tä vuon­na 2003 tuli SM-kul­ta vauh­dit­to­mas­sa kol­mi­loi­kas­sa.

– Va­sa­rais­ten kou­lul­la oli vauh­dit­to­mien hyp­py­jen ki­sat. Me­nin kat­so­maan, mikä hom­ma se on. Ee­lis Kal­li -ni­mi­nen ka­ve­ri to­te­si, et­tä jän­te­vä­nä ka­ve­ri­na mi­nun pi­täi­si men­nä SM-ki­soi­hin. Mi­nä­hän me­nin Tam­pe­reel­le Pirk­ka­hal­liin. Vauh­dit­to­mas­sa pi­tuu­des­sa olin nel­jäs ja vauh­dit­to­man kol­mi­loi­kan voi­tin tu­lok­sel­la 8.43, Tör­mä to­te­aa vaa­ti­mat­to­ma­na.

– Muut kil­pai­li­jat yl­lät­tyi­vät. He oli­vat lä­hin­nä len­to­pal­loi­li­joi­ta tai ylei­sur­hei­lun har­ras­ta­jia. Kun ker­roin pai­non­nos­to­taus­tas­ta­ni, ih­met­te­ly lop­pui.

Kil­pai­le­mi­nen on vie­nyt Tör­mää myös maa­il­mal­le.

– Olen käy­nyt pai­kois­sa, min­ne ei oli­si muu­ten tul­lut kos­kaan men­tyä, Tör­mä to­te­aa.

Lis­tal­la löy­ty­vät Slo­va­kia, Ete­lä-Af­rik­ka, Tsek­ki, Rans­ka, Ka­na­da ja Uu­si-See­lan­ti.

Tör­mä ke­huu kä­ve­lyä hy­väk­si lii­kun­nak­si. Sii­nä voi vaik­ka sa­mal­la ke­rä­tä ros­kia tai tu­pa­kan tump­pe­ja.

– Myös uin­ti ja hiih­to ovat hy­viä. Ja tie­ten­kin sa­li­har­joit­te­lu, Tör­mä li­sää.

Mitä Tör­mä sa­noi­si niil­le, joil­la on vai­keuk­sia ot­taa it­ses­tään nis­kas­ta kiin­ni ja läh­teä liik­keel­le?

– Lii­kun­ta an­taa hy­vää kun­toa. Kyl­lä se vä­lil­lä pon­nis­te­lu­ja vaa­tii, et­tä pää­see liik­keel­le. Se­hän on han­ka­lin­ta. Yleen­sä riit­tää, kun kat­soo en­sin pei­liin ja sit­ten käy vaa’al­la, Tör­mä vir­nis­tää.

Tör­mä pyr­kii har­ras­ta­maan lii­kun­taa pari ker­taa vii­kos­sa.

– Käyn sa­lil­la, kä­ve­len pal­jon ja ke­säl­lä pyö­räi­len sekä teen met­sä­töi­tä.

Li­säk­si Tör­mä opas­taa aloit­te­le­via nos­ta­jia.

Mil­tä ka­len­te­ri näyt­tää, kun oh­jel­maa tun­tuu ole­van?

– Ei se ole mi­kään ka­tast­ro­fi. Tyt­tä­ren koi­rat kai­paa­vat sään­nöl­lis­tä ul­koi­lut­ta­mis­ta, jo­ten ei siel­lä ka­len­te­ris­sa nyt pal­jon mer­kin­tö­jä ole. Olen myös hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja yh­del­le ke­hi­tys­vam­mai­sel­le 20 tun­tia kuu­kau­des­sa. Se vie oman ai­kan­sa. Li­säk­si on kak­si poi­kaa, joi­den kans­sa käyn ui­mas­sa ja kä­ve­lyl­lä vii­koit­tain. Ne ovat si­to­via hom­mia. Mitä muu­ta sitä elä­mäl­lään te­ki­si, heit­tää Tör­mä.

Ja läh­tee kä­ve­le­mään lu­mi­tuis­kus­sa ko­tia koh­ti.