Nina Tör­nudd / STT

Suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat en­tis­tä myön­tei­sem­min Nato-jä­se­nyy­teen, il­me­nee Elin­kei­no­e­lä­män val­tuus­kun­ta Evan Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­ses­ta. Myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­via oli tuo­rees­sa ky­se­lys­sä 78 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta. Vain kah­dek­san pro­sent­tia oli joko mel­ko tai erit­täin kiel­tei­siä liit­to­kun­nan jä­se­nyy­del­le.

Eva sel­vit­ti suo­ma­lais­ten Nato-kan­to­ja vii­mek­si maa­lis­kuun alus­sa en­nen kuin jä­se­nyyt­tä oli pää­tet­ty ha­kea. Tuol­loin Suo­men liit­ty­mis­tä Na­toon kan­nat­ti 60 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta.

Ke­vään ja Nato-ha­ke­muk­sen jät­tä­mi­sen jäl­keen on ta­pah­tu­nut suu­ri muu­tos nais­ten asen­teis­sa. Maa­lis­kuus­sa al­le puo­let vas­taa­jis­ta kan­nat­ti Nato-jä­se­nyyt­tä, mut­ta nyt 75 pro­sent­tia nai­sis­ta suh­tau­tuu Suo­men jä­se­nyy­teen myön­tei­ses­ti.

Mie­het ovat vie­lä nai­sia Nato-hen­ki­sem­piä. Heis­tä 83 pro­sent­tia kan­nat­taa jä­se­nyyt­tä, kun ke­vääl­lä osuus oli 75 pro­sent­tia.

Hiu­kan yli puo­let vas­taa­jis­ta kat­soi, et­tä Suo­men tu­lee ol­la avoin kai­kel­le yh­teis­työl­le Na­ton si­säl­lä ja ot­taa vas­taan myös so­ti­las­tu­ki­koh­dat, jos sel­lai­sia ha­lut­tai­siin Suo­meen si­joit­taa. Tätä miel­tä oli 53 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta. Nel­jä­so­sa tor­jui tä­män väit­tä­män.

Nato-jä­se­nyy­del­lä on enem­mis­tön kan­na­tus kai­kis­sa vä­es­tö­ryh­mis­sä, lu­kuun ot­ta­mat­ta va­sem­mis­to­lii­ton ää­nes­tä­jiä. Hei­dän­kin jou­kos­saan jä­se­nyy­den kan­nat­ta­jia on 48 pro­sent­tia ja vas­tus­ta­jia 23 pro­sent­tia.

Kaik­kein Nato-hen­ki­sim­piä ovat ko­koo­muk­sen kan­nat­ta­jat, jois­ta 97 pro­sent­tia suh­tau­tuu jä­se­nyy­teen myön­tei­ses­ti. Lä­hes yh­tä in­nok­kai­ta Nato-kan­nat­ta­jia ovat SDP:n ja kes­kus­tan kan­nat­ta­jat, jois­ta 89 ja 87 pro­sent­tia kan­nat­taa jä­se­nyyt­tä.

–  Suo­ma­lais­ten sy­ty­ke liit­tyä Na­toon oli uh­kaa­vak­si muut­tu­nut Ve­nä­jä. Uu­des­sa maa­il­man­ti­lan­tees­sa suo­ma­lai­set ovat val­mii­ta ai­na­kin har­kit­se­maan kaik­kia li­sä­toi­mia, joil­la Ve­nä­jän uh­kaa voi­daan lie­ven­tää, sa­noo Evan toi­mi­tus­pääl­lik­kö Sami Me­te­li­nen tie­dot­tees­sa.

Eva on teet­tä­nyt Ar­vo- ja asen­ne­tut­ki­muk­sia vuo­des­ta 1984. En­nen Ve­nä­jän hyök­käys­tä Uk­rai­naan Nato-jä­se­nyy­den kan­na­tus jäi näis­sä ky­se­lyis­sä tun­tu­vas­ti ma­ta­lam­mal­le ta­sol­le.

Ky­se­lyn to­teut­ti Ta­lous­tut­ki­mus in­ter­net­pa­nee­lis­sa, jos­sa ke­rät­tiin nä­ke­myk­set 2  088 vas­taa­jal­ta. Vir­he­mar­gi­naa­li on koko vä­es­tön ta­sol­la 2–3 pro­sent­tiyk­sik­köä kum­paan­kin suun­taan. Tie­dot ke­rät­tiin lo­ka­kuun lop­pu­puo­lel­la.