Mai­ju Jun­ko

Talo sei­soo ton­til­la nu­me­ro 281, ja sen on ai­koi­naan ra­ken­nut­ta­nut pak­ka­mes­ta­ri R. Se­lin vuon­na 1917. Nyt, 105 vuot­ta myö­hem­min, pää­sem­me kier­rok­sel­le sen ny­kyis­ten asuk­kai­den opas­ta­ma­na. Isän­tä Han­nu Aa­pa oli mat­koil­la, jo­ten lap­set Eli­sa­beth, 18 ja Ben­ja­min, 14, vas­taa­not­ta­vat vie­raan.

– Talo on ra­ken­net­tu vä­hän en­nen Suo­men it­se­näis­ty­mis­tä, mut­ta kui­ten­kin sa­ma­na vuon­na 1917. Ai­em­min täs­sä oli kol­me eril­lis­tä asun­toa, mut­ta isä yh­dis­ti ti­lat. Hän pur­ki vä­li­sei­nät ja ot­ti ylä­ker­ran ja kel­la­ri­ker­rok­sen asuin­käyt­töön. Jot­ta ala­ker­ras­ta saa­tiin so­pi­van kor­kui­nen, hiek­kaa piti kai­vaa pois val­ta­vat mää­rät, Ben­ja­min ker­too.

Koko jul­ki­si­vu on al­ku­pe­räi­nen lu­kuun ot­ta­mat­ta kuis­tia, joka is­tuu ta­loon kuin sii­tä oli­si ai­na käy­ty si­sään. His­to­ri­aa ra­kas­ta­va isän­tä jät­ti kuis­til­le pa­la­sen van­haa ul­ko­sei­nää ik­ku­noi­neen nä­ky­vil­le. Haus­ka ku­ri­o­si­teet­ti on ik­ku­nan pie­les­sä teh­tä­vään­sä edel­leen suo­rit­ta­va läm­pö­mit­ta­ri.

– Is­kä ra­kas­taa an­tiik­kia, ja os­taa jat­ku­vas­ti van­ho­ja huo­ne­ka­lu­ja, va­lai­si­mia ja esi­nei­tä. Osa me­nee myös hä­nen kun­nos­ta­miin­sa vuok­ra-asuin­toi­hin, Eli­sa­beth tie­tää.

Kes­ki­ker­rok­ses­sa ovat keit­ti­ö­ti­lat, olo­huo­ne, ruo­ka­sa­li ja työ­huo­ne, jota hal­lit­se­vat suu­ri kir­joi­tus­pöy­tä ja isän­nän ke­räi­ly­koh­teet, an­tiik­ki­a­seet ja muut mi­li­ta­ri­ae­si­neet.

Ylä­ker­ras­sa ovat las­ten ma­kuu­huo­neet. Van­him­mat si­sa­ruk­set, Se­bas­ti­an ja Char­lot­ta asu­vat jo omil­laan, mut­ta hei­dän huo­neen­sa ovat ja py­sy­vät ko­ti­ta­los­sa. Lat­ti­an­ra­jas­sa ole­vat pik­kuik­ku­nat an­ta­vat ylä­au­laan va­loa. Van­hat puu­he­vo­set odot­ta­vat nur­kas­sa rat­sas­ta­ji­aan, riip­pu­mat­to ren­tou­tu­jaa. Ti­las­sa voi ot­taa myös pöy­tä­fu­dis­mat­sin. Go­aaa­aal!

Kel­la­ri­ker­rok­sen man cave eli mies­luo­la puo­les­taan hen­kii Ame­rik­kaa: mat­koil­ta kul­keu­tu­neet stet­so­nit ja boot­sit ovat kun­ni­a­pai­kal­la.

Rou­he­as­sa, tii­li­sei­näi­ses­sa poh­ja­ker­rok­ses­sa ovat myös sau­na- ja ko­din­hoi­to­ti­lat. Yk­si eri­koi­suuk­sis­ta on läpi ta­lon kul­ke­va pyyk­ki­kui­lu. Pe­sua kai­paa­vat vaat­teet voi pu­dot­taa ker­rok­sis­ta kui­luun, ja ne su­jah­ta­vat suo­raan pyyk­ki­ko­neen vie­reen.

En­tä mit­kä ovat op­pai­dem­me omat ko­din lem­pi­pai­kat? Eli­sa­beth va­lit­see ala­ker­ran elo­ku­va­te­at­te­rin. Isol­ta val­ko­kan­kaal­ta on iha­na kat­soa lef­fo­ja ja sar­jo­ja. Vii­mek­si pyö­ri Brid­ger­ton, ro­mant­ti­nen 1800-lu­vun alun Eng­lan­tiin si­joit­tu­va sar­ja. Hyvä ää­nen­tois­to kruu­naa nau­tin­non.

Ben­ja­min va­lit­see mie­li­pai­kak­seen yk­si­tyi­sen val­ta­kun­tan­sa eli oman huo­neen­sa.