Ruokatuotantomme omavaraisuus on nyt kuluttajan etu
Suomalainen yhteiskunta elää poikkeusoloissa. Oloissa, joissa kotimainen ruuantuotanto on noussut arvoonsa.
Katri Kujanpää
Kotimainen maataloustuotanto ja sen omavaraisuus ovat tärkeitä paitsi maataloudelle itselleen, myös kuluttajille. Meillä Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkea huoltovarmuuden taso. Tällaisessakin tilanteessa voimme olla varmoja siitä, että ruokaa meillä riittää. Näin vakuuttaa kankaanpääläinen Mikko Uusitalo, jonka isännöimällä Lähteelän tilalla Kankaanpään Vihteljärvellä on tuotettu ruokaa suomalaisille jo 100 vuotta.
– Suomalainen elintarviketeollisuus on varautunut tilanteeseen. Turvaamme työyhteisöt niin tiloilla kuin teollisuudessa. Minulla on vahva luotto siihen, että peruskoneisto pysyy toimintakunnossa, sanoo Satamaidon hallintoneuvoston puheenjohtajana ja MTK:n paikallistoiminnassa vaikuttava Uusitalo.
Nykyisessä poikkeustilanteessa Lähteelän tilalla käytetään paljon aikaa toimintatapojen miettimiseen. Yhteisistä kahvihetkistä on luovuttu ja kontaktit vähennetään minimiin. Tapahtui mitä tahansa, tilan eläimet on hoidettava.
– Tiloilla eläinten hoito ajaa kaiken edelle ja perusrutiinit pyörivät seitsemän päivää viikossa. Meillä on kaksi ulkopuolista työntekijää minun ja puolisoni lisäksi, mutta on tiloja, jossa ei ole isäntäparin lisäksi muita työntekijöitä ja varahenkilöjärjestelmiä pitää miettiä vielä perusteellisemmin. On noussut myös huolenaiheeksi se, miten maa- ja puutarhatalous saa kausityöntekijöitään, jos rajat ovat kiinni. Suuri osa heistä on tullut ulkomailta, kertoo Uusitalo.
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta Lähteelän tilalla on ollut normaali, kiireinen päivä.
– Vasikoita tuli tänään lisää, turveauto on juuri tulossa ja polttoainesäiliökauppaakin tein. Tosin vasikoita tulee yleensä 40 kerralla, tänään tuli vain pieni lisäys eli neljä kappaletta, kertoo Uusitalo.
Tilalla on kasvatuksessa 600 sonnia.
– Me tuotamme naudanlihaa noin 200 000 kiloa vuodessa. Suomalaiset kuluttavat sitä vuodessa noin 100 miljoonaa kiloa. Keskikulutus on vajaat 20 kiloa per henkilö. Me siis tuotamme naudanlihaa noin 10 000 ihmiselle, miltei koko Kankaanpäälle, kuvailee Uusitalo konkreettisesti tuotannon mittakaavaa.
Tilalla siirryttiin muutama vuosi sitten robottilypsyyn, ja nyt tilan 75 lypsylehmää tuottavat meijerimaitoa yli 700 000 litraa vuodessa. Tästäkin Uusitalo havainnollistaa esimerkin.
– Jos juustoja ei lasketa, suomalainen kuluttaa maitoa ja maitotuotteita 150 litraa vuodessa. Meidän tuottamastamme määrästä riittää siis miltei puolelle kankaanpääläisistä, sanoo Uusitalo.
Tilan rakennukset lämpiävät puuhakkeella, eikä turvetta käytetä lämmityksessä, vaan eläinten kuivikkeena.
– Meille tuodaan turvetta yhdistelmärekallinen viikossa. Turpeen pintakerros sopii kuivikkeeksi, se on imukyinen ja antiseptinen. Se esimerkiksi mahdollistaa Suomessa antibioottivapaan broilerinkasvatuksen, turpeessa eivät bakteerit kasva.
Vuodesta 2008 kotitilaansa isännöinyt Uusitalo on huomannut kuluneiden vuosien aikana sen, että maataloutta ja kotimaista ruokaa arvostetaan aiempaan enemmän.
– Ja tällainen tilanne mitä nyt elämme, se varmasti lisää ymmärrystä ja arvostusta entisestään, Uusitalo pohtii.