SV AS­KO TAN­HU­AN­PÄÄ

Pert­ti Oja­nen ja Is­mo Nark­ko, mo­lem­mat läh­tö­jään Sy­vä­rau­man poi­kia, Oja­nen Ai­non­ka­dul­ta ja Nark­ko Pur­jeh­ti­jan­ka­dul­ta, sei­so­vat Sy­vä­rau­man kau­pun­gi­no­saan joh­ta­val­la sil­lal­la nos­tal­gi­sis­sa tun­nel­mis­sa. Kah­den kuu­kau­den vä­lein vuon­na 1945 syn­ty­neet mie­het muis­ta­vat seis­seen­sä sii­nä sa­mas­sa pai­kas­sa usein myös tei­ni-ikäi­si­nä.

– Ny­kyi­nen ki­vi­sil­ta ra­ken­net­tiin van­han pie­nen puu­sil­lan ti­lal­le vuon­na 1953 ja sii­nä tuli ol­tua hy­vin­kin usein pas­sis­sa. Ko­tiin läh­det­tiin il­lal­la vas­ta, kun Nord­ma­nin Pepe tuli ko­tiin Husq­var­nal­laan. Sen jäl­keen ei yleen­sä enää ku­kaan muu liik­ku­nut, Nark­ko muis­taa.

– Sii­hen ai­kaan pi­det­tiin huo­li sii­tä, et­tä kau­pun­ki­lai­set ei­vät tul­leet tän­ne flik­ko­ja rii­aa­maan. Sy­vä­rau­maan ne vie­lä pääs­tet­tiin, mut­ta ta­kai­sin jou­tui­vat ui­maan. Mut­ta jos ky­sy­mys oli jon­kun sis­kon sul­ha­ses­ta, niin saa­tet­tiin vä­lil­lä ar­mah­taa­kin, vir­nis­tää Nark­ko.

Oja­nen ja Nark­ko aloit­ti­vat kan­sa­kou­lun syk­syl­lä 1952 sa­mal­la Ai­li Ku­pe­lan luo­kal­la. Kou­lu Sy­vä­rau­maan oli saa­tu 1920, sii­hen as­ti ky­län lap­set kä­vi­vät Lah­den ky­län kan­sa­kou­lua.

– Sy­vä­rau­man kou­lun en­ti­set op­pi­laat Elo­sen Teu­vo ja Mart­ti­lan Rai­li kut­sui­vat luok­kan­sa op­pi­laat yh­tei­seen ta­paa­mi­seen 1996 ja jo seu­raa­vas­ta vuo­des­ta läh­tien ti­lai­suus on ol­lut avoin kai­kil­le en­ti­sil­le Sy­vä­rau­man mu­ku­loil­le. Tänä vuon­na ko­koon­nu­taan taas Aarn­ka­riin yh­tei­seen il­lan­viet­toon lau­an­tai­na 29.9. kel­lo 16 al­ka­en, Oja­nen sel­vit­tää.

– Oh­jel­ma on pe­rin­tei­nen eli syö­dään yh­des­sä hy­vää ruo­kaa, pi­de­tään haus­kaa, muis­tel­laan men­nei­tä ja seu­rus­tel­laan. Tie­tys­ti oh­jel­maan kuu­luu myös yh­teis­lau­lua ja tans­sia Ta­pa­ni Jän­tin yh­ty­een sä­es­tyk­sel­lä. Jos kiin­nos­taa, niin vie­lä eh­tii mu­kaan, jat­kaa ko­koon­tu­mis­toi­mi­kun­taa vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta ve­tä­nyt Oja­nen.

En­sim­mäi­set asuk­kaat Sy­vä­rau­maan tu­li­vat 1800-lu­vun lo­pul­la. Ky­län pe­rus­ta­jik­si tie­de­tään lai­van­va­rus­ta­ja John Nur­mi­nen van­hem­pi ja Juho Kus­taa Koi­vu­la, jon­ka pi­ha­pii­ris­sä toi­mi myös alu­een oma put­ka. En­sim­mäi­sen kau­pan ava­si Rau­man Osuus­kaup­pa 1917 ja Sy­vä­rau­mas­sa toi­mi myös oma VPK. Ii­ro­jen ra­ken­ta­ma Ki­sa­ran­nan lava puo­les­taan avat­tiin 1953.

– Sy­vä­rau­ma tun­net­tiin so­tien vä­li­se­nä ai­ka­na tu­li­pu­nai­se­na seu­tu­na, mis­sä moni per­he an­sait­si lei­pän­sä pir­tua tro­kaa­mal­la. 1970-lu­vun puo­li­vä­lis­tä läh­tien Sy­vä­rau­ma on sit­ten ol­lut rau­ma­lai­sen vau­ras­tu­mi­sen tyys­si­ja, jota on help­po kut­sua ny­kyi­sin ih­mi­sen ko­koi­sek­si kau­pun­gi­no­sak­si. Rau­man kau­pun­kiin kylä lii­tet­tiin maa­lais­kun­nas­ta 1954, Is­mo Nark­ko ker­too.

Tun­net­tu­ja sy­vä­rau­ma­lai­sia ovat muun mu­as­sa Tuu­lik­ki Koi­vu­nen-By­lund, Las­se Kem­pas, Sal­li Ka­ru­na, Ris­to Or­ko sekä Lam­mas-Mart­ti eli Mart­ti Nordb­lom.