Timo Aron mukaan Pori on tienhaarassa – Vuonna 2040 Porissa voi olla 77 000 tai 90 000 asukasta. Valinnan tekevät tämän päivän päättäjät
Kim Huovinlahti
Alue- ja väestötutkija Timo Aro laski Porin kaupunginvaltuustolle kasvusopimuksen yhteydessä esitellyt väestönkehityksen vaihtoehdot. Niissä kuvattiin kaupungin asukasluku vuonna 2040.
– Jos kaikki jatkuu samalla tavalla kuin aikaisemmin, porilaisia olisi vuonna 2040 noin 77 000, sanoo Aro.
Toinen malli eli niin sanottu kasvupolku mahdollistaisi Aron mukaan parhaimmillaan jopa sen, että Porin asukasluku olisi vuonna 2040 yli 90 000.
– Pitää ymmärtää, ettei kukaan muu tee meidän puolestamme suunnanmuutosta, jos sellaista tahdomme.
– Meidän on itse pakko uskaltaa valita suunta. Onko se hitaan hiipumisen nykymalli, jolla selvitään varmaan kohtalaisesti vai yritetään tavoitella hyppäystä uudentyyppisen tilanteeseen, kysyy Aro.
Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna esitteli valtuutetuille tammikuun lopussa valtuustoseminaarissa Porin kasvusopimuksen. Siihen oli listattu keinoja, miten Porin väestö- ja työpaikkamäärä saadaan kasvuun. Kasvusopimuksen tavoitteena on 2 000 uutta teollista työpaikkaa ja 2 000 uutta korkeakouluopiskelijaa vuoden 2028 loppuun mennessä. Keinoina ohjelmassa ovat muun muassa korkeakulutuksen kehittäminen, Meri-Porin teollisuuspuistojen kehitys ja merituulivoiman investointeja sekä liikunta- ja tapahtumatila-, kirjastoinvestointeja. Kasvusopimuksen ripeän toteutuksen mahdollistaisi kaupungin energiayhtiön Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynti.
Sekä kunnianhimoinen kasvusopimus että erityisesti Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynti on saanut valtuutetuilta ristiriitaisen vastaanoton. Aron mukaan porilaista päätöksenteko on jo pitkään leimannut tietynlainen varovaisuus, virheiden välttäminen ja matala riskinottokyky.
– Uusi kaupunginjohtaja Lauri Inna on nyt muuttanut mentaalisesti tätä mallia. Siinä saattaa olla monella totuttelemista, arvioi Aro.
Kuva Porin väestökehityksestä on monelle tuttu. Nettomaahanmuutto on positiivista. Se taasen perustuu pääosin siihen, että kaupungissa on paljon koulutusperäistä maahanmuuttoa. Oppilaitosten merkitys on tässä tietenkin keskeinen. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Pori saa hieman muuttovoittoa muualta Satakunnasta, mutta menettää huomattavasti enemmän asukkaita kasvukeskuksille.
– Porin ongelma on vanha tuttu. Helsinki, Tampere ja Turku vetävät suuren määrän nuoria opiskelemaan lähteviä ja moni jää sille tielle.
Aron mukaan koulutus on Porin osalta vetovoimatekijä, mutta haaste on, kuinka saada valmistuneet jäämään alueelle.
Aron mielestä Porissa olisi hyvä katsoa Pohjanlahden toiselle puolelle, Pohjois-Ruotsiin.
– Siellä on yhdistetty vihreän siirtymän investoinnit ihmisten elämänlaatuun ja viihtyvyyteen. On siis rakennettu myös pitovoimaa.
Pohjois-Ruotsin oivallus on Aron mukaan se, että vihreän siirtymän investointien myötä alueelle on saatu uutta työvoimaa, mutta alueella on investoitava myös opiskeluun, kulttuuriin, liikuntaan ja vapaa-aikaan, jotta ihmiset viihtyvät ja jäävät alueella. Porin kasvusopimuksessa on Aron mukaan samaa logiikkaa. Samaan aikaan panostetaan vihreän siirtymän investointien mahdollistamiseen sekä koulutukseen ja ihmisten viihtyvyyteen.
– Ihmisten pitää kokea, että on fiksua jäädä alueelle.
– Porissa on näköpiirissä nyt niin paljon potentiaalisia mahdollisuuksia, että on hölmöä olla tarttumatta niihin. Aivan liian vähälle on jäänyt huomio, että ihmisten viihtyvyyteen on myös investoitava.
Vaikka julkisuudessa on keskusteltu Porin kasvusopimuksesta, niin Aron mielestä kyseessä on koko Porin lähiseudun tulevaisuus.
– Jos Porin kasvu toteutuu, se vaikuttaa myös lähiympäristöön ja lisää tulevaisuususkoa koko alueella. Tämä on tärkeä asia myös sijoittajille. Sijoittajienkin pitää uskoa, että Poriin ja lähiseutuun kannattaa sijoittaa, niillä on tulevaisuutta.
– Päättäjien tehtävänä on tehdä valintoja ja olla niiden takana. Päättäjillä pitää olla myös kykyä katsoa nykyhetken yli, sanoo Aro.
