Toni Ranne: Eniten huolestuttaa lukutaidon heikkeneminen, sillä se on avain ajattelun kehittymiseen
Maarit Kautto
Viime viikolla julkistetut Pisa-tutkimuksen tulokset olivat Suomen osalta karua luettavaa. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden koulutusta mittaavan Pisa-tutkimuksen kärkimaa, mutta vuodesta 2006 lähtien suomalaisnuorten osaaminen on koko ajan heikentynyt. Vuoden 2022 Pisa-tulokset kertovat, että alamäki vain jatkuu. Nyt myös lukutaito on jyrkässä laskussa edellisiin, vuoden 2018 tuloksiin verrattuna.
Vuonna 2018 järjestetyssä Pisa-tutkimuksessa Suomi sijoittui matematiikassa sijalle 16, lukutaidossa sijalle 7 ja luonnontieteissä sijalle 6. Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa sijoitus oli matematiikassa 20., lukutaidoissa 14. ja luonnontieteissä 9.
Meri-Porin yhtenäiskoulun ja Reposaaren koulun rehtorin Toni Ranteen mukaan Pisan tulokset ovat puhuttaneet viime päivinä paljon epävirallisissa opettajahuonekeskusteluissa sekä rehtorien kesken muun muassa Pohjois-Porin Monitoimitalon vihkiäisissä.
– Eniten minua huolestuttaa lukutaidon heikkeneminen, koska se on avain muun muassa ajattelun kehittymiseen ja koulutukselliseen syrjäytymiseen.
– Lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen johtuu muun muassa siitä, ettei lueta riittävästi, eikä lasketa ilman apuvälineitä. Keskittymiskyvyn puute vaikeuttaa myös oppimista ja vähentää opiskelumotivaatiota, koska entistä useampi oppilas on tottunut nopeatempoiseen ”tiedonsaantiin” ja sitä me emme pysty, emmekä aina edes halua koulussa tarjota. Lisäksi oppilasaines on jakautunut huippuihin ja heikosti osaaviin, tällä hetkellä ainakin peruskoulusta puuttuu keskitason (arvosanat 7 ja 8) osaaminen suurelta osin.
Ranne korostaa, että suomalaisnuorten osaamistason nousuun saattamiseen ei ole olemassa yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä.
– Kyse ei ole pelkästään lapsista ja nuorista ja heidän oppimisestaan, vaan tarvitaan koko yhteiskuntaa ja perheitä koskevia ratkaisuja, joihin ehkä pystytään yltäältä käsin vaikuttamaan.
– Kouluissa on palattava entistä enemmän perusasioiden ja -taitojen äärelle ja siihen tarvitaan myös kotien tukea. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää unta, ravintoa, liikuntaa, ruutuajan rajaamista ja sosiaalisia kontakteja, Ranne summaa.

