Bir­git­ta Mä­ki­ta­lo

Kaa­ri Ut­rio: Rau­ta­lil­ja. Tam­mi 1979, uu­si pai­nos 2021.

Ame­lie Ståhl asui kau­niis­sa ta­los­saan, kau­niin pik­ku­ka­dun var­rel­la. Hä­nen elä­män­sä oli vel­vol­li­suuk­sien täyt­tä­mää ja hä­nes­tä tun­tui et­tei hän ol­lut vie­lä elä­nyt­kään. Seik­kai­lun halu kyp­syi mie­les­sä. Lap­se­ton tur­ku­lais­les­ki päät­ti jät­tää tu­tun ym­pä­ris­tön ja läh­teä ta­lous­ma­ta­mik­si kuu­lui­saan Lil­l­jan ruu­kin­kar­ta­noon. Vaik­ka oli­si hä­nel­lä mie­hen kuol­tua ot­ta­jia ol­lut, ky­sy­jis­tä ei ol­lut puu­tet­ta. Va­roil­la ja ko­roil­la oli­si hy­vin tul­lut toi­meen il­man työ­tä­kin.

Kar­ta­non uu­si in­to­hi­moi­nen ja ah­ne ruu­kin­her­ra hä­pei­le­mät­tö­mi­ne vai­moi­neen saa het­kes­sä elä­män Peu­ra­jo­en ruu­kin­ky­läs­sä kaa­ok­seen. Her­ra ha­lu­aa maas­ta rau­taa no­pe­as­ti ri­kas­tu­ak­seen ja tämä miel­lyt­tää ko­vas­ti myös hu­vi­tuk­sia ja he­pe­niä ra­kas­ta­vaa rou­vaa. Syr­jään jou­ta­vat niin hy­vä­tah­toi­nen van­ha ruu­kin­pat­ruu­na, ar­me­li­as pas­to­ri lap­si­kat­rai­neen kuin en­ti­nen tai­ta­va ma­suu­ni­mes­ta­ri­kin. Torp­pa­rien elä­mä on ko­vaa. Toi­sil­la vii­na se­koit­taa pään, mo­nil­le se an­taa apua lääk­kee­nä. On­ko ky­lään il­mes­ty­vä äve­ri­äs me­ri­kap­tee­ni kun­ni­al­li­nen vai epä­re­hel­li­nen me­ri­ros­vo, mit­kä ovat hä­nen ai­keen­sa köy­hän pap­pi­lan kau­niin mam­sel­lin suh­teen?

Kaa­ri Ut­ri­on his­to­ri­al­li­sia ku­vauk­sia on lu­et­tu jo koh­ta vii­den vuo­si­kym­me­nen ajan, kol­mes­sa pol­ves­sa. Ut­rio tuo lä­hel­le lu­ki­jaa Suo­men ja Eu­roo­pan his­to­ri­as­ta usein unoh­de­tut nai­set ja lap­set. Vas­tuul­li­sil­la nai­sil­la on iso mer­ki­tys yh­teis­kun­nan koos­sa­pi­tä­vi­nä voi­mi­na. Ut­rio ku­vaa tark­kaan ja tut­ki­tus­ti kan­sam­me men­nei­syyt­tä kiin­nos­ta­vas­ti. Mu­kaan mah­tuu ro­man­tiik­ka ja huu­mo­ria. Help­po yh­tyä aja­tuk­seen, et­tä Ut­ri­on tuo­tan­to on ai­nut­laa­tuis­ta Suo­mes­sa.